Tarpeenmukaisten luokkatilojen varmistamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja ennakointia

Lyseon yläkoulun väistö on aiheuttanut paljon mielipahaa, joka olisi hyvällä ennakkosuunnittelulla voitu välttää. Tarvitaan lisää ennakointia ja säännöllistä keskustelua, jotta tulevien tilatarpeiden syntyessä näin ei enää pääse käymään.

Lainaan viime marraskuussa hyväksytyn budjettikirjan tekstiä: ”Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut ja on nyt 10,9 % ikäluokasta. Lisäksi tehostettua tukea saa 14,6 % oppilaista. Kasvu näkyy jo alkuluokista lähtien. Tämä tarkoittaa lisääntyvää pien- ja joustoluokkien tarvetta. Oppimisen tuen lainsäädäntö ja sitä myöten myös asianomaiset kohdat opetussuunnitelmissa ovat muuttumassa. Päätöksiä säädösmuutoksista odotetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Sivistys- ja hyvinvointipalveluissa on aloitettu valmistautuminen todennäköisiin säädösmuutoksiin niin, että muutokset voivat astua voimaan syyslukukauden 2025 alusta.”

Koska nämä muutokset saattavat johtaa uusien tilojen tarpeeseen esitin budjettikirjaan kyseisen kappaleen loppuun yksimielisesti hyväksytyn lisäyksen: ”Mahdollisiin tilatarvemuutoksiin valmistaudutaan tiiviissä yhteistyössä tilapalveluiden kanssa.”

On ensiarvoisen tärkeää, että tilapalvelut ja sivistys- ja hyvinvointi toimialan viranhaltijat käyvät säännöllistä keskustelua, missä mennään ja millaisia tilatarpeita on syntymässä. Nyt tuntui siltä, että esimerkiksi Lyseon tilanteeseen liittyvät viestit kentältä jäivät huomiotta ja väistöön liittyvät ratkaisut viivästyivät. Hyvällä ennakoinnilla voimme välttää hämmennyksen ja luoda vakautta hektiseen koulujen arkeen.

Tarkka taloudenpito takaa palvelut myös tulevaisuudessa

 

SOTE-palveluihin käytettiin viime vuonna Kanta-Hämeessä lähes 900 miljoonaa euroa. Palveluja on uudistettu, joka on tarkoittanut osan palveluista heikentämistä, mutta samalla uusien palveluiden tuomista korvaavana rinnalle. Näistä esimerkkinä kotipalvelua tukeva liikkuva kotisairaanhoidon palveluyksikkö Gerbiili tai sairaanhoitaja chat, jotka molemmat ovat saaneet kiitosta käyttäjiltä.

Palveluiden toteuttamistapojen uudistaminen on ollut välttämätöntä.  Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on sote-lainsäädäntöön pohjautuva alijäämien kattamisvelvoite. Tämä velvoite on ollut keskeinen pakottava voima palveluiden suunnittelulle niin, että vähäisemmillä resursseilla voidaan palvella isompaa osaa ihmisistä. Jos emme itse olisi tehneet tarvittavia toimia, olisi valtio tarttunut hyvinvointialueen kehittämisen ruoriin ja vienyt läpi tarvittavat uudistukset. Onneksi olemme saaneet tehdyillä päätöksillä taloutta parannettua ja emme tarvitse valtion muutostukea, kuten saimme 28.2. lukea Hämeen Sanomista. Tarkalla taloudenpidolla saimme pidettyä hyvinvointialueen palvelut omissa käsissämme.

On selvää, että talouden tasapainottamisen seurauksena tapahtuneet palvelujen karsimiset ovat synnyttäneet myös paljon kritiikkiä. Varsinkin, kun uusien korvaavien palveluiden osalta olemme vasta lähtökuopissa. On kuitenkin tärkeää, että saimme tehdyksi vaikeat päätökset ja vältimme valtion talutusnuoran. Lisäksi jokainen tekemätön säästöpäätös olisi tullut seuraavina vuosina kuitenkin eteemme ja hieman suurempana. Olisimme syöneet tulevaisuuden sotepalveluilta toimintaedellytykset. Näin ei onneksi ole käynyt.

Sote-palveluita voidaan toteuttaa monella eri tapaa. Olemme uudistusten alussa. Haluamme kuulla kokemuksia ja korjata tilannetta kokemusten pohjalta. Mikäli peruspalvelut ovat uhattuna, voimme tarvittaessa hakea lisärahoitusta valtiolta. Tulevaisuudessa on tärkeä toimia omalääkärimallin kehittämiseksi, kotiin tuotavien palveluiden ja vaativamman hoidon tasapainon löytämiseksi ja uusien entistä sujuvampien palvelukokonaisuuksien luomiseksi Assi-sairaalaan.

Ilman yhteispeliä, keskusta ei kehity

 

Hämeenlinnan keskustan kehitys ei lähde käyntiin, ilman enemmistön sitoutumista pitkäjänteiseen ja samansuuntaiseen päätöksentekoon. Tulevalla valtuustokaudella pitäisikin heti alussa pyrkiä aikaansaamaan valtuustosopimus, jossa linjattaisiin keskeisimmät keskustan kehittämisen suuntaviivat. Näin varmistettaisiin, että monenlaisten odotusten keskellä, jotain todella alkaa myös tapahtua.

Keskustassa tulisi saada liikkeelle ainakin ykköskorttelin, linja-autoaseman ja Hämeensaaren rakentuminen. Myös nyt tyhjillään olevan kaupungintalon kaava tulee saada eteenpäin.  Rakennuksista keskeisimpinä korjattavina ovat Lyseo, Keskuskoulu ja Wetterhoffin talo. Myös jäähalli odottaa korjausta. Tekemistä riittää, jotta kokonaisuus saadaan järkeväksi ja tukemaan keskustan rakentumista elinvoimaiseksi sekä asukkaita houkuttelevaksi ympäristöksi.

Kaikki kulminoituu yhteiseen tietoperustaiseen päätöksentekoon ja siihen sitoutumiseen: millaisiin investointeihin on vuosittain varaa ja mihin priorisoidaan kunakin vuonna. Tarvitaan myös visionäärisyyttä ja luovuutta sekä rohkeutta tarkastella asioita odottamattomista näkökulmista. Olennaista on, että päätetään yhteisesti tarttua toimeen. Keskusta ei voi enää odottaa.