Puhutaanpa hetki oppimisesta

Kuntavaalit ovat koulutusvaalit. Oppimistulokset ovat laskeneet ja osa lapsista ja nuorista voi huonosti. Onneksi tulevalla valtuustokaudella tulossa on muutoksia niin opetuksen määrään kuin toimintatapoihin.

Koulussa saatava opetuksen määrä on tärkeä tasa-arvotekijä. Maamme hallitus on lisännyt perusopetuksen vuosiviikkotunteja matematiikan ja äidinkielen osalta. Hämeenlinnassa tullaankin lisäämään perusopetukseen kaksi tuntia äidinkieleen ja yksi matematiikkaan elokuun alusta lukien. Lisäys toivottavasti näkyy oppimistulosten suotuisana kehityksenä ja vähentää sosioekonomisesta taustasta johtuvaa oppimistulosten eriytymistä. Asia, joka vielä muutama vuosi sitten ei tullut esille PISA-tuloksissa.

Toinen ja vielä isompi muutos on tulossa oppimisen tukeen ja sen suunnitteluun sekä toteutukseen. Nykyinen kolmiportaisen tuen järjestelmä uudistetaan. Se lisää opetuksen järjestäjän velvoitetta suunnitella ja toteuttaa opetusta ryhmän tarpeiden mukaan. Ratkaisuna voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, yhteisopettajuuden lisääminen ja oppimisen ympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden lisääminen. Lähtökohtana on edelleen inklusiivisuus eli ryhmässä saatavien tukimuotojen vahvistaminen. Ja jos ryhmässä annettava tuki ei riitä, on lapsella oikeus saada oppilaskohtaisia tukimuotoja esim. erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä.

Oppimisen tuen yksilökohtaisessa suunnittelussa tarvitaan monialaista yhteistyötä. Onkin ensiarvoiset tärkeää, että yhteistyön rakenteet hyvinvointialueen ja kunnan välillä toimivat, jotta tarvittava yhteistyö mahdollistuu tarvittaessa ja tuen saanti ei viivästy. Tarvitaan myös ennakointia tarvittavien erityisopettajien rekrytoimiseksi sekä tilatarpeisiin vastaamiseksi.

Hallitus antaa lisäresurssia kunnille sekä tuntimäärän lisäämiseen että oppimisen tuen uudistamiseen. Resurssit eivät ole korvamerkittyjä, vaan ne tulevat normaalin valtionosuusjärjestelmän kautta. Onkin tärkeää, että tulevat kuntapäättäjät pitävät huolen siitä, että annetut resurssit ohjataan opetuksen ja oppimisen tuen vahvistamiseen.

Hyvä luku ja kirjoitustaito, matemaattiset taidot ja yleissivistys antavat vahvan pohjan pärjätä elämässä eteenpäin. Osaavan työvoiman saatavuus on keskiössä, kun mietitään elinvoiman kasvua kunnassa. Panostus koulutuspalveluihin on panostusta tulevaisuuteen ja kaupungin elinvoimaan.

Lapsiystävällinen kunta - Miten se toteutuu Hämeenlinnassa?

 

Lapsiystävällisyys on osallisuutta, toimivia palveluja, turvallisuutta, esteettömyyttä, aikaa kohtaamiselle, yksilöllistä tarpeiden huomioimista, yhteisöllisyyttä. Asioita, joita jokainen ihminen arvostaa.  

Miten nämä toteutuvat konkreettisesti Hämeenlinnassa? Lapset ja nuoret osallistuvat poliittiseen päätöksentekoon niin valtuustossa kuin lautakunnissa. Kouluja ja päiväkoteja on remontoitu viimeisten vuosien aikana useilla kymmenillä miljoonilla euroilla ja koulujen turvallisuuteen on panostettu. Erityisesti kiusaamisen ehkäisyyn pyritty löytämään keinoja. Harrastusmahdollisuuksia koulupäivän jälkeen on edistetty, pyöräteitä rakennettu ja esteettömyyttä parannettu. Henkilöstöä on lisätty varsinkin varhaiskasvatukseen, jolloin aikuisilla on enemmän aikaa lapsille. Paljon on tehty, mutta paljon on edelleen tehtävä.

Lapsimäärä vähenee, mutta tarpeet eivät. Osa lapsista ja nuorista ja myös perheistä voi huonosti. Tarvitaan toimivaa yhteistyötä hyvinvointialueen ja kunnan välillä, jotta tarpeelliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saatavilla niitä tarvitseville. Tiivis yhteistyö kaipaa selkeitä rakenteita. Eri alojen ammattilaisten yhteistyötä tulee lisätä. Monimuotoiset koulut ja mahdollisuus tarvittaessa pienryhmäopetukseen, tukevat lasten yksilöllisten tarpeiden toteutumista. Lisäksi tarvitaan panostusta osaamiseen, jotta ymmärrämme mistä pulmat syntyvät ja miten voimme auttaa.

Tarvitaan myös uudenlaista vanhanaikaista ajattelua. Liikkumiseen kannustaminen, terveiden elintapojen edistäminen, nukkuminen, terveellisen ruuan syöminen, ovat asioita, jotka kaiken medikalisaation keskellä voisi nostaa resepteiksi hyvinvoinnin lisäämiseen. Nämä keinot tepsivät myös aikuisille. Kunnalla on hyvinvoinnin edistämisessä iso rooli. Kouluruoan maittavuus, liikuntapaikkojen kunto ja saavutettavuus, teiden auraus ja hiekotus, vanhemmuuden tuki arjen hallinnassa, ovat asioita, joihin tulee panostaa. Ja sitten se kännykkä – onneksi kouluissa pääsemme siitä tulevaisuudessa eroon. Ehkä meillä aikuisillakin olisi tässä petrattavaa….

Panostukset lapsiin ja nuoriin ja perheisiin ovat panostusta tulevaisuuteen. Lapsiystävällinen kunta on ihmisystävällinen kunta, joka palvelee sen asukkaita vauvasta vaariin.