Kuntien ensi vuoden budjetit ovat valmistumassa. Elämme epävarmuuden aikoja. Hämeenlinnassa vielä kesällä ennustettu jopa 30 milj. euron alijäämä on kutistunut korona-tukien myötä lähelle nollaa. Sama epävarmuus jatkuu ensi vuonna.
Epävarmuutta sen
sijaan ei ole siitä, että olemme Hämeenlinnassa vuodesta toiseen kuluttaneet tuloja
enemmän. Olemme myös jatkuvasti puhuneet rakenteellisten muutosten
välttämättömyydestä kustannusten laskemiseksi. Ja aina veronkorotus on sitten
lopulta nostettu ratkaisuksi, jolla seuraavan vuoden budjetin on ajateltu
tasapainottuvan. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Veronkorotukset on syöty sitä
mukaan, kun niitä on tehty. Hämeenlinnan kokoomuslaisten mielestä näin ei voi
enää jatkua.
Hämeenlinnan ensi
vuoden ja tulevien vuosien budjetin rakentamisessa on syytä tarkastella kahta
alla olevaa taulukkoa (Talousarvio 2021 s.30).
Ensimmäisessä tulee
hyvin esille tulojen ja sitä myöten verotulojen kasvun vähyys Hämeenlinnassa
suhteessa muuhun Suomeen ja toisessa keskeisten isojen menoerien kehitys
vuosien 2015-2020 aikana. Toinen taulukko osoittaa miten käytännössä kaikki se
tulo ja enemmänkin, mitä veroprosentin nostolla (2015-2020 —> 0,5% noin 6
milj.) on saatu lisää, on sulanut taulukossa esille nostettujen kustannusten
nousuun (2015-2020 6,7 milj.)
Jos siis haluamme parantaa kunnan taloutta ilman veroprosentin jatkuvaa nostamista, on meidän saatava toimintaprosessit kuntoon siten, että noiden isojen menoerien kasvu saadaan taitettua ja toisaalta lisätä työllisten osuutta, jotta tulokehitys nousisi muun Suomen tasolle. Pelkkä palveluiden leikkaaminen ei ole ratkaisu, vaan järjestelmällinen ja tavoitteellinen prosessien johtaminen kustannusten laskemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi.
Onkin ensiarvoisen
tärkeää, että jatkamme entistä määrätietoisemmin prosessin kehittämistä
budjettikirjassa esitetyllä tavoilla (Talousarvio 2021 s.31). Rakenteellisten
ja toiminnallisten uudistusten johtamisen vastuu on sekä poliittisilla
päättäjillä että virkamiehillä.
Jos emme saa kasvavia
menoeriä suitsittua ja toisaalta työllisten määrää lisättyä, ei mikään
veroprosentin nosto tai palvelujen leikkaaminen tule riittämään talouden tasapainoon saattamiseksi.