tiistai 3. marraskuuta 2020

Ei veronkorotuksille - kyllä rakenteellisille muutoksille

Kuntien ensi vuoden budjetit ovat valmistumassa. Elämme epävarmuuden aikoja. Hämeenlinnassa vielä kesällä ennustettu jopa 30 milj. euron alijäämä on kutistunut korona-tukien myötä lähelle nollaa. Sama epävarmuus jatkuu ensi vuonna.

Epävarmuutta sen sijaan ei ole siitä, että olemme Hämeenlinnassa vuodesta toiseen kuluttaneet tuloja enemmän. Olemme myös jatkuvasti puhuneet rakenteellisten muutosten välttämättömyydestä kustannusten laskemiseksi. Ja aina veronkorotus on sitten lopulta nostettu ratkaisuksi, jolla seuraavan vuoden budjetin on ajateltu tasapainottuvan. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Veronkorotukset on syöty sitä mukaan, kun niitä on tehty. Hämeenlinnan kokoomuslaisten mielestä näin ei voi enää jatkua.

Hämeenlinnan ensi vuoden ja tulevien vuosien budjetin rakentamisessa on syytä tarkastella kahta alla olevaa taulukkoa (Talousarvio 2021 s.30).

 




Ensimmäisessä tulee hyvin esille tulojen ja sitä myöten verotulojen kasvun vähyys Hämeenlinnassa suhteessa muuhun Suomeen ja toisessa keskeisten isojen menoerien kehitys vuosien 2015-2020 aikana. Toinen taulukko osoittaa miten käytännössä kaikki se tulo ja enemmänkin, mitä veroprosentin nostolla (2015-2020 —> 0,5% noin 6 milj.) on saatu lisää, on sulanut taulukossa esille nostettujen kustannusten nousuun (2015-2020 6,7 milj.)

Jos siis haluamme parantaa kunnan taloutta ilman veroprosentin jatkuvaa nostamista, on meidän saatava toimintaprosessit kuntoon siten, että noiden isojen menoerien kasvu saadaan taitettua ja toisaalta lisätä työllisten osuutta, jotta tulokehitys nousisi muun Suomen tasolle. Pelkkä palveluiden leikkaaminen ei ole ratkaisu, vaan järjestelmällinen ja tavoitteellinen prosessien johtaminen kustannusten laskemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi.

Onkin ensiarvoisen tärkeää, että jatkamme entistä määrätietoisemmin prosessin kehittämistä budjettikirjassa esitetyllä tavoilla (Talousarvio 2021 s.31). Rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten johtamisen vastuu on sekä poliittisilla päättäjillä että virkamiehillä.

Jos emme saa kasvavia menoeriä suitsittua ja toisaalta työllisten määrää lisättyä, ei mikään veroprosentin nosto tai palvelujen leikkaaminen tule riittämään talouden tasapainoon saattamiseksi.