Lapsen edun tulee olla ensisijainen tavoite, kun puhutaan varhaiskasvatuksesta. Mitä se lapsen etu tarkoittaa? Itse ajattelen sen nimenomaan olevan lapsen ikäkauden ja omaleimaiset luonteenpiirteet huomioivaa kohtaamista. Turvallinen syli tulee olla tarvittaessa saatavilla.
Hämeen Sanomat haastatteli minua helmikuun loppupuolella kokemuksista Hämeenlinnassa käytössä olevasta ryhmärakenteesta ns. 1-5 vuotiaiden ryhmän toimivuudesta. Reunamo educationin tutkimuksen mukaan uusi ryhmärakenne on imaissut alle kolmivuotiaat hieman paremmin toimintaan mukaan kuin aikaisemmin, mutta vastaavasti vetäytyminen on lisääntynyt ja esimerkiksi esineleikit ovat vähentyneet 3-5 vuotiailla. Kuten aina, uudistuksilla on sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia. Nyt täytyisi tutkia, miten kokemukset ryhmärakenteen toimivuudesta vaihtelevat eri ryhmien ja talojen välillä.
On selvää, että varhaiskasvatuksessa tarvitaan ammattilaisia ja käsiä kohtaamaan lapsia ja tukemaan heidän yksilöllistä kehitystään. On ryhmärakenne mikä tahansa, syli tulee olla saatavilla sitä tarvittaessa ja kasvun tuki taata lapsen oppimisen herkkyyskausien aikana. Tähän tulee panostaa.