tiistai 28. joulukuuta 2021

Kuntien ja hyvinvointialueiden taloutta ja toimintaa tulee tarkastella rinnakkain

 

Hyvinvointialueiden talous ei kestä, jos yhä useampi ihminen tarvitsee sote-palveluja pärjätäkseen arjessa. Siksi kunnilla tulee jatkossakin olla resursseja panostaa hyvinvointia ja omatoimisuutta tukeviin palveluihin, kuten opetukseen, työllisyyden edistämiseen, yhdistysten toimintaedellytysten turvaamiseen ja liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Esteettömään liikkumiseen ja palveluiden saavutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 

Tarvitaan myös toimintamalli, jonka avulla kuntien hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta hyvinvointialueiden sote-palvelutarpeen kehitykseen voidaan mitata. Jos Elsa eläkeläisen on helppo huolehtia hyvinvoinnistaan kunnan tarjoamien liikuntapalveluiden avulla eikä hän tarvitse lääkäriä kuin harvoin tai jos ekaluokkalainen Anni saa laadukasta opetusta ja opettajilla on resursseja puuttua ongelmiin niiden varhaisessa vaiheessa ilman, että niiden ratkaisemiseen tarvitaan raskaampia sote-palveluita, tulee tämä yhteys voida todentaa ja näkyä positiivisesti kuntien valtionosuuksissa. Näin taataan kunnille tarpeelliset resurssit ongelmien ennaltaehkäisyä tukevien palveluiden ylläpitämiseksi. Tämä on taloudellisesti ja inhimillisesti paras tapa toimia.

Hyvinvointialueen toiminta tulisikin rakentaa elämänkaarimallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueella tarkasteltaisiin lasten ja nuorten sote-palveluja, työikäisten sote-palveluja ja ikäihmisten sote-palveluja omina kokonaisuuksinaan. Näin kuntin tarjoamille palveluille löytyisi hyvinvointialueelta selkeät ihmisen eri elämänvaiheita vastaavat sote-palvelurakenteet. Tämä selkiyttäisi palvelupolkuja, mahdollistaisi rahoituksen kohdentamisen vaikuttavasti ja nostaisi ihmisen etusijalle palvelujen suunnittelussa.



sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Pohdintaa musiikin hyvyydestä - ote tutkimusraportista Musiikkialan osaajien hiljainen tieto (2015)

 

Hyvän käsitteeseen kietoutuvat toistensa kanssa sisäkkäiset käsitteet kauneus, harmonia ja sofrosyne.  Platonilla ihmisen kokemustodellisuutta eli doksaa jäsentävä keskeisin periaate on kauneus. Tällä ymmärretään oikeita suhteita, jäsentyneisyyttä, järjestystä ja sopusuhtaa yleensä. Kauneus havaitaan yleensä visuaalisen aistimuksen kautta. Kuulon kautta havaittu teoksen harmonia synnyttää käsityksen ihmiselle näkymättömistä oikeiden suhteiden järjestyksestä – eräänlaisesta yleisemmästä teoreettisesta todellisuudesta.  Sofrosyne ilmaisee oikeiden suhteiden tajua, järkevyyttä ja malttia, jonka ihminen havaitsee suhteessa itseen. (Platon (I,V) 1999; Varto 2006, 138.) Platon toteaa, että musiikissa esille tulevan harmonian avulla voimme saattaa järjestykseen ja sopusointuun sielumme kiertoliikkeet, milloin se on tullut epäsointuisaksi. Rytmi auttaa meidät Platonin mukaan pois siitä epätahtisesta tilasta, jossa useimmat meistä luonnostaan ovat. (Platon (V) 1999, 191) Kauneuden, harmonian ja sofrosynen kautta ihminen pyrkii jäsentämään havaittua todellisuutta (doksa) ymmärrettäväksi ja tiedollisesti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Tämän ymmärryksen kautta pystymme myös toimimaan oikeamitallisesti suhteessa itseen ja ympäröivään todellisuuteen. 

Elina Packale´n (2008, 62–67) käsittelee artikkelissaan Susanne Langerin teoriaa musiikin ekspressiivisyydestä. Yksinkertaistettuna Langerin pääajatus on se, että musiikissa voidaan kuulla meidän tunnekokemuksiamme vastaavia vastineita. Musiikki voi toimia konnotatiivisessa mielessä symbolina tunteen käsitteen käsittämiseksi. Käsitteen idea on Langerin teorian mukaan sen loogisen muodon ideassa. Langer jopa saattaa kutsua käsitteitä loogisiksi muodoiksi. Tässä yhteydessä muoto ei liity geometriaan vaan järjestykseen – asian osien suhteiden abstraktiin rakenteeseen.  Tämä rakenne, tunteen looginen muoto, on dynaaminen ja jatkuvassa liikkeessä oleva. Myös musiikin looginen muoto on niin ikään dynaaminen, sisältäen vaikutelmia orgaanisesta liikkeestä, joiden hahmottamisessa on tärkeää musiikillisten jännitteiden ja niiden purkausten muodostama rytmi. Langerin mukaan nimenomaan tunteen käsitteellinen idea voi realisoitua sekä musiikillisesti että psykologisesti, koska tunteen ja musiikin looginen muoto on yhteneväinen. Sen sijaan tunteen ja kielen muotoa Langer pitää erilaisena, sillä kielen muoto on diskursiivinen. Kielen sanoja vastaavat vastineet ensin eriytetään ja laitetaan jonoon, siten kuin lauseessa sanat ovat jonossa. Tuntiessaan henkilön mieli muodostaa nopeasti häipyvistä aistimuksista symboleja, joiden varassa mieli käsittelee todellisuutta. Koetut tunteet katoavat usein välittömästi niiden kokemisen myötä ja ilman mielikuvia, emme voi muistaa ja sitä kautta tarkastella ja ymmärtää kokemaamme. Kokemusta ei voi eritellä käsitteiksi ja laittaa jonoon, joten kaikkea tuntemaamme ei voi ilmaista kielen keinoin. Tunteen looginen muoto on kuitenkin löydettävissä ja artikuloitavissa musiikissa, jonka avulla pääsemme uudestaan käsiksi koettuihin tunteisiin ja voimme käsitellä niitä yhä uudestaan. Vaikutelma tunteesta saattaa olla niin voimakas, että itse tunne tuntuu olevan teoksessa, vaikka se vain esittää tunteen loogisen muodon. Minkä tunteiden loogisia muotoja mikin teos esittää, sitä ei Langer käsittele. Hän ei pyri käsittelemään musiikillisia ehtoja sen ekspressiivisyydelle. (Packale´n 2008, 62–67.) Tämä onkin loogista, sillä kullekin ihmiselle on muodostunut oma sisäinen looginen muotonsa kullekin tunteelle, jonka vastineen löytäminen on koettavissa vain subjektiivisena kokemuksena.

Vuorovaikutus ympäristön kanssa ja näiden tilanteiden arviointi muodostaa oman itsen rakenteen. Se on organisoitu, virtaava, johdonmukainen käsiterakennelma, johon sisältyy havaintoja luonteenpiirteistä ja niiden suhteesta itseen ja minuun sekä niiden yhteydestä arvoihin, jotka ovat liittyneet näihin käsitteisiin. (Rogers 1951, 498). Ihmismielellä on tarve yrittää tarkastella ja ymmärtää ulkoista ja sisäistä todellisuutta ja luoda siihen järjestystä. Langerin teoria selittää, miksi musiikki on niin merkittävää ihmiselle. Se mahdollistaa kokemuksen sielun rakentumisesta itsen kannalta oikeassa suhteessa (ks. Platon (I) 1999). Tietyissä olosuhteissa, missä itselle ei muodostu mitään uhkaa, inkonsistenssit kokemukset voidaan havaita ja tutkia ja ne voidaan liittää osaksi minäkuvaa. (Rogers 1951, 510–518). Sieluamme ja tunteitamme puhutteleva musiikin looginen muoto aikaansaa psykologisen tasaantumisen, kun tunnetasoiset kokemukset voidaan liittää symbolisella tasolla osaksi itseä.  

Musiikin kokevat hyvänä ja kauniina ne, joiden sielunmaisema on yhteneväinen eri musiikinlajien kautta rakentuvan sielunmaiseman kanssa. Musiikin sisältämät osa-alueet synnyttävät järkevyyttä ja sielun rakentumista itsen kannalta oikeassa suhteessa. Persoonallisuus laajentuu ja minäkuvaan tulee uusia ulottuvuuksia.

 

Jälkikirjoitus:

Ajattelen, että meidän tulisi havahtua siihen, miten isosta asiasta oikeastaan saattaa olla kyse, kun kiellämme ihmisiltä kokoontumiseen yhteen musiikin ääreen. Varsinkin koronan jälkeisessä ajassa, musiikilla tulee olemaan valtava merkitys korona-ajan tunteiden purkamisessa ja mahdollisuudessa kollektiivisesti yleisönä ja kukin samalla yksilönä käsitellä syntyneitä tunteita ja löytää niihin järjestyksen – jokainen omaa sielunmaisemaa rakentavan musiikin parissa. Muistetaan tämä ja tehdään töitä sen eteen, että se olisi pian jälleen mahdollista meille kaikille.

 

Packale´n, E. 2008. Musiikki ja ekspressiivisyys. Teoksessa: Huovinen, E. & Kuitunen, J. (toim.) Johdatus musiikkifilosofiaan. Tampere: Vastapaino. 32–67.

Platon 1999, Teokset I, Keuruu: Otavan Kirjapaino.

Platon 1999, Teokset V, Keuruu: Otavan Kirjapaino.

Rogers, C. 1951. Client-Centered therapy. Boston: The Riverside Press Cambridge.

Varto, J. 2006. Kauneuden taito. Teoksessa Ammattien kutsu. Ammattikorkeakoulut ja etiikka. Opetusministeriön julkaisuja 2006:18. 136–143.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Luottamus on kaiken perusta

 

Ilman luottamusta eivät asiat mene eteenpäin – ei politiikassa eikä elämässä yleensäkään. Siksi luottamuksen luominen tulee olla jokaisen poliitikon agendalla.

Itselle luottamuksen luominen tarkoittaa ennen kaikkea toimimista luottamuksen arvoisesti. Jos olen jotain luvannut, sen myös pidän. Pyrin ottamaan asioista selvää, jotta osaan perustella asiani faktojen pohjalta. Pyrin ymmärtämään kokonaisuuden, jotta osaan kuvata myös päätöksen mahdolliset muut seuraukset. Tämä on mielestäni tärkeää, sillä hyvin usein politiikassa joudutaan punnitsemaan sellaisten vaihtoehtojen välillä, jossa toiseen kumartaminen johtaa toiseen suuntaan pyllistämiseen.  

Pitää myös muistaa, että hyvin harvoin voidaan etukäteen ennustaa VARMASTI mitä tulee tapahtumaan. Säätäkin ennustetaan, mutta silti vain ajallisesti hyvin pienen osan säästä voidaan varmasti sanoa olevan tietynlainen. Ja kuten säässä, myös politiikassa viestinviejää harvoin katsotaan hyvällä, varsinkin jos ennustus ei olekaan sellainen, joka itseä miellyttäisi. Johonkin kuitenkin täytyy päätöksentekonsa perustaa.

Itse arvostan asiantuntijoiden osaamista. Tähän pyrin myös silloin, jos asiantuntijoiden raportti ei vastaa omaa ajatustani asioiden tilasta. Pidän myös itseäni asiantuntijana esimerkiksi koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyen. Silloin lähden myös tarvittaessa haastamaan asiantuntijoiden näkemyksen, jos katson omasta asiantuntija-asemastani siihen olevan tarvetta. Valtuustossa on useita eri alojen asiantuntijoita ja pidän tärkeänä vastaavasti luottaa heihin silloin, kun tiedän päätöksenteon kohteena oleva asian olevan heidän asiantuntija-alueellaan. 

Koska päätöksenteon seuraukset nopeasti muuttuvassa maailmassa ovat harvoin VARMASTI ennustettavissa, on tärkeää seurata päätöksien vaikuttavuutta ja tarvittaessa muuttaa suuntaa. Tästä esimerkkinä ikuisuuskysymykseksi noussut pysäköinti. Työssäkäynti on muuttunut dramaattisesti koronan vuoksi ja muutos tullee olemaan osittain pysyvää (huomaa että ennustan 😊). Mikäli näin on, tulee pysäköintistrategia muuttaa vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.

Jossittelemalla ei rakenneta tulevaisuutta. Päätöksiä pitää uskaltaa tehdä ja niitä pitää uskaltaa tarvittaessa muuttaa. Kun molemmat tehdään perustellusti, se luo luottamusta, joka on eteenpäin menemisen edellytys.



perjantai 5. maaliskuuta 2021

Hämeenlinna on kulttuuri- ja urheilukaupunki

 

Hämeenlinna tunnetaan kulttuuristaan ja urheilusta. ARX, Miniteatteri, HPK, HJS, HÄUS, Steelers, Hämeenlinnan Lentopallokerho – muutamia mainitakseni. Urheilullinen menestys ja kulttuurinen näkyvyys rakennetaan vahvan harrastuspohjan kautta. Harrastuksilla on myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys, jonka olemme saaneet huomata konkreettisesti nyt, kun korona on sulkenut harrastusmahdollisuudet lähes kaikilta.

Harrastustoiminnan mahdollistamiseen tulee myös kunnan osallistua. Kunta tarjoaa vain harvoin suoraan harrastusmahdollisuuksia, mutta sillä on iso merkitys tilojen ja muiden puitteiden mahdollistajana. Harrastusten saavutettavuus on myös yksi edellytys harrastustoiminnalle.

Pidetään siis tulevaisuudessakin harrastetilojen maksut kohtuullisena, huolehditaan harrastuspaikkojen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä ja lisätään tietoutta harrastamisen mahdollisuuksista ja huolehditaan, että myös pitäjissä säilyvät hyvät harrastusmahdollisuudet.

Muistetaan eri alojen osaajien menestyksestä iloitessamme, että siihen on vaadittu usein paljon vapaaehtoisvoimin toteutettua harrastustoimintaa. Harrastustoiminnan ylläpitämisen kautta voimme jatkossakin iloita Hämeenlinnan maineesta kulttuuri- ja urheilukaupunkina sekä ennen kaikkea tarjota ilon ja hyvinvoinnin lähteitä kaikille kuntalaisille.  






torstai 25. helmikuuta 2021

Hämeenlinna tarvitsee aktiivista elinkeinopolitiikkaa

 

Palveluiden tuottamiseen tarvitaan verotuloja. Verotulojen kasvattaminen, yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistämällä, on oltava keskeinen tulevan valtuustokauden tavoite.

Elinkeinopoliittisia keinoja yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi on useita: kaavoitus ja teknisen toimintaympäristön varmistaminen, hankinnat ja elinkeinopolitiikkaa tukeva viestintä, muutamia mainitakseni.

Jo aloitettu ekosysteemityö on esimerkki verkostomaisesta toiminnasta, jossa Hämeenlinna on mahdollistajana eri toimijoiden yhteistyölle. Kiinteä osa elinkeinopolitiikkaa on myös aktiivinen koulutustarjonnan kehittäminen ja yritysten osaamistarpeeseen vastaaminen. HAMK ja Tavastia ovat keskeisiä aluekehityksen mahdollistajia, joiden toiminnan edellytysten tukeminen on tärkeää.

Linnan Kehityksen rooli elinkeinoympäristön kehittäjänä on tärkeää. PARKKI Business Park on koonnut yhteen keskeiset yrittämiseen liittyvän tuen ja neuvonnan antajat yhteen. Saman katon alle on myös saatu HAMK:in ja Tavastian opiskelijoita. Verkostomainen toiminta on tulevaisuutta ja siihen tulee Hämeenlinnassa edelleen panostaa. Kaupungin tulee olla luotettava kumppani, joka tarjoaa yrityksille hyvät edellytykset toimia, osallistua hankintoihin, verkostoitua ja saada apua myös tulevaisuuden tekemiseen.

Kanta-Hämeessä tulee aktiivisesti hakea EU:n elvytys ja kehittämisrahoitusta. Tässä työssä kaupunkia tarvitaan kumppanina. Koronan jälkeinen jälleenrakennustyö saadaan käyntiin yhteisellä tekemisellä ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa harjoittamalla. Kuunnellaan yrityksiä, toimitaan kumppanina ja mahdollistetaan alueen kasvu. Palveluiden rahoitus ei tule itsestään, vaan rahoituksen mahdollistamiseksi tarvitsemme vahvaa elinkeinopolitiikkaa, yrittäjyyden ja työllisyyden edistämistä ja sitä kautta verotulojen kasvua.



torstai 18. helmikuuta 2021

Palvelujen tarjoaminen on kunnan ydintehtävä

 


Kunta on kuntalaisia varten. Palvelujen tarjoaminen on kunnan toiminnan keskiössä. Terveet, turvalliset ja esteettömät tilat tulee taata kaikille. Turvallisuus tarkoittaa myös turvallisuutta kasvaa, kehittyä ja oppia ilman kiusaamista turvallisten aikuisten huolehtiessa. Ikäihmisten kotona asumista on tuettava ja kotiin tuotuihin palveluihin tulee ottaa mukaan myös henkistä hyvinvointia ja elämäniloa tuottavat palvelut. Tarve ilolle ja huolenpidolle tulee kasvamaan erityisesti koronanjälkeisessä ajassa. Siihen meidän tulee varautua.

Palvelujen uudenlaiset tuottamisen tavat tulee löytää. Tarvitsemme verkostomaista eri tahojen palveluja mukaan ottavaa johtamista, jotta palvelujen vaikuttavuus paranee. Ei riitä, että esimerkiksi oireilevan nuoren kohdalla autetaan vain nuorta – myös perheen tuen tarpeet tulee huomioida samanaikaisesti. Verkostomainen palvelujen tarjoajien johtaminen mahdollistaa myös kolmannen sektorin toimijoiden mukaan ottamisen entistä paremmin palvelemaan kuntalaisten tarpeita. Tämä lisää vaikuttavuutta sekä laskee palvelujen tuottamisen kustannuksia. 

Kunta on kokonaisuus. Siksi päätöksenteossa on osattava katsoa kokonaisuutta. Koen, että se on vahvuuteni.



maanantai 15. helmikuuta 2021

Onnellisten lasten Hämeenlinna

Ensin asia. Lapsiystävällinen Hämeenlinna-ohjelma on valmistunut. Ohjelmatyössä nostettiin keskiöön onnellisuus-käsite, joka konkretisoitiin liittämällä se viiteen hyvinvoinnin osa-alueeseen: oppiminen, ihmissuhteet, terveys, osallisuus ja turvallisuus ja sitä kautta olemassa olevaan hyvinvointidataan. Lisäksi ohjelmatyössä haluttiin nostaa esille hämeenlinnalaisten lapsiperheiden toimeentulon haasteita, sillä ne linkittyvät myös onnellisuutta määrittävään viiteen hyvinvoinnin osa-alueeseen. Päätavoitetta kohti edetään yhteistyöllä kaupungin asukkaiden, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Sitten tunne. Ohjelmatyössä haastateltiin lapsia ja nuoria aiheesta: Mitkä asiat tekevät sinut onnellisiksi? Tuntui sydämessä asti, kun sai lukea näitä ajatuksia onnellisuudesta. Ei siinä huudeltu merkkivaatteiden perään tai tavoiteltu kuuta taivaalta. Lapset puhuvat ihan arkisista asioita. Harrastukset, mäkkäri, musiikki, rakkaus, ei kiusata, koti, hyvää mieltä, some, iloisuus. Että kohdataan, kuullaan, nähdään ja ollaan hyvällä mielellä yhdessä. Kun kuitenkin on tiedossa, miten paljon Hämeenlinnassa on edelleen lastensuojelulle tarvetta, on todettava, että arkiset asiat eivät olekaan niin arkisia, vaan joillekin lapsille saavuttamaton unelma.

Ohjelmatyöhön kirjattu pyrkimys päätavoitteen toteuttamisesta yhteistyössä kaupungin asukkaiden, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, on ainoa tapa, jolla voimme saada vaikuttavia tuloksia. Oikeasti kyse on arkisista asioista, että lapset ovat onnellisia. Mutta ne tärkeimmät arkiset asiat eivät ole vain kunnan toimesta mahdollisia järjestää vaan siihen tarvitaan ensisijaisesti vanhempia ja huolehtivia aikuisia. Onnellisuutta tuottavat asiat ovat yksinkertaisia, vaikka niiden esittämiseen joskus tarvitaan hankalalta kuulostavia ohjelmia.

Kuva:Pasi Vähänen