Politiikasta on tullut minulle sydämen asia. Tykkään ihmisistä ja koen, että politiikan avulla minulla on mahdollisuus olla vaikuttamassa ihmisten hyvän arjen rakentumiseen. Mikä voisi olla tärkeämpää. Tässä blogissa avaan ajatuksiani yhteisten asioiden hoitamisesta. Kommentoi. Ota kantaa. Haluan kuulla, mitä Sinulla on sanottavaa.
keskiviikko 27. helmikuuta 2019
Vahva Kanta-Häme tarvitsee kolme kirkasta tähteä
Kanta-Hämeen vetovoima laskee. EK:n kuntarankingin tuloksissa Hämeenlinnan seutukunnan vetovoima on pudonnut muutaman vuoden aikana sijalta 3 sijalle 12 (Häsa 15.2.). Nyt on viimeistään aika tarttua toimeen – jopa Hämeessä. Mielestäni koko Kanta-Hämeen tulevaisuuden kannalta vahva Riihimäen, Forssan ja Hämeenlinna muodostama ”kolmen tähden maakunta”, tuottaa parhaiten vetovoimaa ja työpaikkoja alueelle.
maanantai 11. helmikuuta 2019
Perustulo tavoitteena
Perustulo, yleistuki ja monet muut käsitteet sinkoilevat,
kun sosiaaliturvan uudistusta pohditaan. Siitä ollaan yksimielisiä, että
sosiaaliturvaa tulee uudistaa.
Kokoomuksen malli on vastikkeellinen yleistuki (Kokoomus.fi),
jonka toteutuksen mahdollistaisi tämän vuoden alusta voimaan tullut tulorekisteri-järjestelmä.
Kun kaikki henkilön saama tulo kirjataan ajantasaiseen tulorekisteri- järjestelmään,
se mahdollistaa tarveperusteisen sosiaalietuuden maksun, joka sopeutuu
automaattisesti tulojen muutoksiin. Kuukausittainen varma perustulo toteutuu,
mutta osa siitä on itse ansaittua tuloa ja osa yhteiskunnan maksamaa.
Tuen saamisen ehtona olisi aktiivinen työnhaku sekä
osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin. Työllistymistä edistävien
palveluiden saatavuutta ja sisältöä myös edelleen kehitettäisiin osana
uudistusta. Tämän osa-alueen kehittämisen tarve onkin ilmeinen. Tuensaajalla
olisi velvollisuus hakea kokoaikaista työtä tai hankkia yrittäjätuloja tietyn
tavoitetason verran. Pienyrittäjän olisi tämän mallin kautta turvallista
aloittaa yritystoiminta hieman pienemmälläkin asiakaspohjalla, koska tukiosuus
kompensoisi alkuvaiheen tulonmuodostusta.
Haluaisin nostaa tuensaajiksi myös tavoitteellisesti
urheilua harrastavat henkilöt, jotka eivät urheilu-uran vuoksi voi vastaanottaa
työtä, vaikka ikänsä puolesta heidän pitäisi alkaa kantaa vastuuta elämästään. Näiden
henkilöiden toimeentulo on vanhempien varassa. Jos haluamme, että Suomessa on
tulevaisuudessakin huippu-urheilijoita, tulisi tarkkaan pohtia, miten
tavoitteellisesti urheiluun suhtautuvien nuorten aikuisten urapolkua voitaisiin
tukea.
Joka tapauksessa sosiaaliturvauudistuksen tulee tuoda
ratkaisuja yhteiskunnan muutokseen sellaiseksi, jossa kaikilla ei ole kokonaikaisesti
töitä. Robottien käyttö, digitalisaatio ja automaatio lisäävät epätyypillisiä
työsuhteita entisestään. Tästä ovat puhuneet niin finanssivaikuttaja Björn
Wahlroos (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/203707-bjorn-wahlroos-livessa-perustulo-ja-matalapalkat-pian-suomeen-ainoa-vaihtoehto)
kuin Citigroupin analyytikko Willen Buiter (HS viikko 6/2019). Nykyinen
sosiaaliturvajärjestelmä ei hevillä taivu pätkä- ja silpputöitä tai
osa-aikaisia töitä tekevien toimeentulon tukemiseen.
Valtioneuvosto julkaisussa 28.1. Mahdollisuudet Suomella
kansliapäälliköt arvoivat Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksia tulevalla
hallituskaudella. Keskeiset päämäärät Suomen tulevaisuuden kannalta ovat
yhdenvertaisuuden edistäminen, kestävä kasvu sekä turvallinen ja vakaa
yhteiskunta. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys edellyttää mahdollisimman monen
osallistumista; työllisyysaste on edelleen keskeinen mittari. Työhön
osallistumista voidaan edistää työn ja muun elämän yhteensovittamisella ja
mahdollistamalla sujuva siirtyminen työstä toiseen. (Valtioneuvoston julkaisuja
1/2019: Mahdollisuudet Suomelle.) Näen,
että verotulojen lisäämiseksi ja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi
sosiaaliturvauudistuksessa tulee ennen kaikkea keskittyä työn tekemisen ja
toimeliaisuuden eri muotojen mahdollistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksessa tulee ratkaista,
miten toteutetaan sosiaaliturva, joka mahdollistaa palkkatyön, yrittäjyyden ml.
alustatyön ja osaamisen kehittämisen joustavan yhdistämisen ja vuorottelun eri elämäntilanteissa.
Kuten perustulokokeilu osoitti, tuloturva lisää hyvinvointia, vakauttaa
elämäntilannetta ja mahdollistaa turvallisen tulevaisuuden suunnittelun epätyypillisistä
työsuhteista huolimatta. Onnistunut sosiaaliturvauudistus on myös perhepolitiikkaa
parhaimmillaan.
sunnuntai 3. helmikuuta 2019
Millaista on hyvä hoito? – hoitotyön arvot
Aluksi tarina. Olin 10 vuotiaana lähes kuukauden
sairaalassa vuodepotilaana käsivamman vuoksi. Kolmesta kohtaan käden luihin oli
kiinnitetty painoja, jotka vetivät luita kohdilleen. En saanut sinä aikana
nousta sängystä missään vaiheessa. Luonnollisesti kuukauden aikana sängyn
ympärille kertyi muutakin tavaraa kuin vetolaite. Se ei käynyt yhdelle
hoitajalle, joka ei pystynyt ilmeisesti työskentelemään tarpeeksi tehokkaasti
kaiken tavaran keskellä. Hän otti tavakseen töniä vetolaitetta, johon käteni oli
kiinnitetty. Pelkäsin joka päivä, onko hän vuorossa.
Illat olivat sairaalassa pahimpia. Kauhea koti-ikävä.
Onneksi vastoin 70-luvun lopun sairaalakäytänteitä, vanhemmillani oli mahdollisuus tulla
myös vierailuajan ulkopuolella minua katsomaan. Läheisten läsnäolo oli todella
tärkeää.
----------------------------------------------------
Olen tutkinut hoitajien ja hoitotyön johdon arvoja.
Molemmissa ryhmissä korostuvat lähipiirin hyvän, itsellisyyden ja
yhdenmukaisuuden arvostaminen. Jos toimit hoitotyössä, ensimmäinen edellytys on, että pidät ihmisistä. Siksi tarvitsemme soveltuvuuskokeet, joiden
pohjalta työhön valikoituvat henkilöt, jotka haluavat työskennellä ihmisten
parissa heidän hyväkseen.
Itsellisyyttä tarvitaan, sillä läheskään aina ei ole ketään
keltä kysyä. Siksi osaaminen tulee varmistaa koulutuksen ja harjoittelun
kautta. Kun varmuus omasta osaamisesta lisääntyy, lisääntyy myös kyky toimia
itsellisesti.
Yhdenmukaisuus liittyy vastuuseen. Hoitotyö on tarkoin
määriteltyä. Hyvä niin, sillä kyseessä on ihmisen elämä. Olen pohtinut paljon
yhdenmukaisuuden ja yksilöllisyyden välistä problematiikkaa. Toisaalta
tarvitsemme yhteisiä käytänteitä esim. käypä hoito suositukset, mutta toisaalta
pitäisi myös tunnistaa ihmisten erilaisuus. Tässäkin käännyn koulutuksen
puoleen. Osaaminen tulee saada hoitotyössä toimiville niin hyvälle tasolle,
että työkalupakista löytyy osaamista myös yksilökohtaiseen hoitotoiminnan
muokkaamiseen.
Minulle hoitotyön laatu tarkoittaa arvostavaa, osaavaa ja
lämmintä kohtaamista, jossa koen, että olen turvassa hyvissä ja osaavissa käsissä.
Se tarkoittaa myös mahdollisuutta saada hoitoon mukaan läheiset.
Hoitotyön laatua ei ratkaista yksin
desimaaleilla. Se ratkaistaan löytämällä koulutukseen alalle soveliaat ihmiset,
antamalla heille tarvittava osaaminen toimia vaativassa työssään ja luoda
työelämään heille edellytykset toimia hoitotyön arvojen mukaisesti. Hoitotyön laatu tulee nostaa keskiöön.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)