Perustulo tavoitteena

Perustulo, yleistuki ja monet muut käsitteet sinkoilevat, kun sosiaaliturvan uudistusta pohditaan. Siitä ollaan yksimielisiä, että sosiaaliturvaa tulee uudistaa.

Kokoomuksen malli on vastikkeellinen yleistuki (Kokoomus.fi), jonka toteutuksen mahdollistaisi tämän vuoden alusta voimaan tullut tulorekisteri-järjestelmä. Kun kaikki henkilön saama tulo kirjataan ajantasaiseen tulorekisteri- järjestelmään, se mahdollistaa tarveperusteisen sosiaalietuuden maksun, joka sopeutuu automaattisesti tulojen muutoksiin. Kuukausittainen varma perustulo toteutuu, mutta osa siitä on itse ansaittua tuloa ja osa yhteiskunnan maksamaa.

Tuen saamisen ehtona olisi aktiivinen työnhaku sekä osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin. Työllistymistä edistävien palveluiden saatavuutta ja sisältöä myös edelleen kehitettäisiin osana uudistusta. Tämän osa-alueen kehittämisen tarve onkin ilmeinen. Tuensaajalla olisi velvollisuus hakea kokoaikaista työtä tai hankkia yrittäjätuloja tietyn tavoitetason verran. Pienyrittäjän olisi tämän mallin kautta turvallista aloittaa yritystoiminta hieman pienemmälläkin asiakaspohjalla, koska tukiosuus kompensoisi alkuvaiheen tulonmuodostusta.

Haluaisin nostaa tuensaajiksi myös tavoitteellisesti urheilua harrastavat henkilöt, jotka eivät urheilu-uran vuoksi voi vastaanottaa työtä, vaikka ikänsä puolesta heidän pitäisi alkaa kantaa vastuuta elämästään. Näiden henkilöiden toimeentulo on vanhempien varassa. Jos haluamme, että Suomessa on tulevaisuudessakin huippu-urheilijoita, tulisi tarkkaan pohtia, miten tavoitteellisesti urheiluun suhtautuvien nuorten aikuisten urapolkua voitaisiin tukea.

Joka tapauksessa sosiaaliturvauudistuksen tulee tuoda ratkaisuja yhteiskunnan muutokseen sellaiseksi, jossa kaikilla ei ole kokonaikaisesti töitä. Robottien käyttö, digitalisaatio ja automaatio lisäävät epätyypillisiä työsuhteita entisestään. Tästä ovat puhuneet niin finanssivaikuttaja Björn Wahlroos (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/203707-bjorn-wahlroos-livessa-perustulo-ja-matalapalkat-pian-suomeen-ainoa-vaihtoehto) kuin Citigroupin analyytikko Willen Buiter (HS viikko 6/2019). Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei hevillä taivu pätkä- ja silpputöitä tai osa-aikaisia töitä tekevien toimeentulon tukemiseen.

Valtioneuvosto julkaisussa 28.1. Mahdollisuudet Suomella kansliapäälliköt arvoivat Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksia tulevalla hallituskaudella. Keskeiset päämäärät Suomen tulevaisuuden kannalta ovat yhdenvertaisuuden edistäminen, kestävä kasvu sekä turvallinen ja vakaa yhteiskunta. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys edellyttää mahdollisimman monen osallistumista; työllisyysaste on edelleen keskeinen mittari. Työhön osallistumista voidaan edistää työn ja muun elämän yhteensovittamisella ja mahdollistamalla sujuva siirtyminen työstä toiseen. (Valtioneuvoston julkaisuja 1/2019: Mahdollisuudet Suomelle.)  Näen, että verotulojen lisäämiseksi ja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi sosiaaliturvauudistuksessa tulee ennen kaikkea keskittyä työn tekemisen ja toimeliaisuuden eri muotojen mahdollistamiseen.  Sosiaaliturvauudistuksessa tulee ratkaista, miten toteutetaan sosiaaliturva, joka mahdollistaa palkkatyön, yrittäjyyden ml. alustatyön ja osaamisen kehittämisen joustavan yhdistämisen ja vuorottelun eri elämäntilanteissa. Kuten perustulokokeilu osoitti, tuloturva lisää hyvinvointia, vakauttaa elämäntilannetta ja mahdollistaa turvallisen tulevaisuuden suunnittelun epätyypillisistä työsuhteista huolimatta. Onnistunut sosiaaliturvauudistus on myös perhepolitiikkaa parhaimmillaan.