sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Pienyrittäjän ei tulisi joutua nipistämään tulevaisuudesta

Huoltosuhde, johon liittyy esimerkiksi eläkkeiden maksukyky, huolettaa Suomessa. Ikäluokat ovat pienentyneet, jonka johdosta paine eläkemaksujen korottamiselle on lisääntynyt.

Ihan oma lukunsa on yrittäjien maksamat eläkemaksut. Yrittäjä huolehtii omasta eläketurvastaan itse. Yrittäjän eläkemaksu (YEL-maksu) määräytyy YEL-työtulon mukaan. Ilmoitettu YEL-työtulo vaikuttaa myös sairausvakuutuksen päivärahaan ja muihin etuuksiin.

YEL-työtulo on yrittäjän itse määriteltävissä ja tässä myös piilee riski. Yrittäjäuran alkuvaiheessa moni yrittäjä määrittää YEL-työtulon ja sitä kautta eläkemaksut alhaisiksi, joka sitten taas kostautuu myöhemmässä vaiheessa pienenä eläkekertymänä ja esimerkiksi sairaustapauksissa pienenä sairausvakuutuksen päivärahana.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ehkä yrittäjää pysähdyttäisi vuosittainen eläkekertymän laskelma, joka kotiin kannettuna toisi todellisuuden silmien eteen. Omalta kohdaltani kokemus sairastumisesta ja sairauspäivärahan pienuudesta toi konkreettisesti esille tilanteeni ja myös muutti maksamiani maksuja.

Pienyrittäjyys on yhä useammalle vakityötekoon tottuneellekin eteen tuleva vaihtoehto, johon sisältyvät riskit tulisi tiedostaa ja tukea alkavaa yrittäjää tekemään ratkaisuja, jotka ovat pitkällä jänteellä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta toimivia. Tällä hetkellä alkava yrittäjä saa ensimmäisen neljän vuoden ajalta 22% alennuksen eläkemaksuista, mutta tämä ei näytä yksistään riittävän. Kun yritystulot ovat pienet, monella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nipistää tulevaisuudesta. Eläkeläisköyhyys koskettaa tulevaisuudessa entistä useampaa, ellei pienyrittäjien eläkemaksuihin sisältyvään riskiin reagoida ajoissa.

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Ihana valo - mikä on sun aurinko?


Marraskuun harmaaseen on saatu pari päivää vaaleita sävyjä. Sininen taivas ja välillä pilkahtavat auringonsäteet ovat luoneet uskoa siihen, että valo joskus taas voittaa.

Pitkään jatkuva harmaus saa mielen matalaksi. Matala mieli ruokkii näkemään asiat negatiivisessa valossa – jopa positiiviset asiat. Otetaan esimerkki tämän sunnuntain lehdestä (18.11.). Miten niin pitäisi iloita siitä, että VR lisää vaunuja, kun kaikki junat eivät pysähdy Hämeenlinnassa. Miten niin pitäisi iloita siitä, että ilmastokysymyksiin on vihdoin havahduttu, kun kerran niitä ei ole vielä ratkaistu. Miten niin pitäisi olla iloinen pienistä positiivisista muutoksista, kun isossa mittakaavassa kaikki tuntuu olevan menossa vikaan.

Vaan kun oma elämä ei ole isossa mittakaavassa kuin kärpäsen kakka, ovat ne pienet positiiviset muutokset juuri niitä, joista voi hakea voimaa. Voisihan nuo tämän päivän uutiset ajatella niinkin, että junavaunujen lisääminen vähentää ruuhkaa – hyvä. Ilmastokysymyksiin havahtuminen lisää sen ratkaisemiseen liittyvien toimien määrää – hyvä.  Oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Marraskuun harmaudessa tulisi tietoisesti keskittyä etsimään asioita, joista voi iloita. Asioita, jotka osoittavat, että kaikesta huolimatta mennään eteenpäin. Saadaan hyviä asioita aikaiseksi ensin pienessä ja sitä kautta myös isossa mittakaavassa.  

Ihana valo – myös sinä voit olla aurinko jollekin.



Osku on mun aurinko😊

lauantai 10. marraskuuta 2018

Isällä on supervoimia



Minun isäni on ollut omien sanojensa mukaan aika hulivili nuorena. Ei varmaan silloin vielä ymmärtänyt omaavansa supervoimia.

Isäni supervoima on rakkaus. Se kantaa läpi vaikeuksien. Se luo turvaa. Se luo yhteyden. Se luo tunteen omasta arvosta. Se on kuin puu, jonka suojaan voi mennä, jonka runkoon voi nojata ja jonka siluettia seuraten voi kääntää katseensa taivaaseen ja kiittää.

Eipä sitä nuorena osaa aavistaa, miten elämä itsessään kasvattaa meidän jokaisen sisälle arvaamatonta vahvuutta. Muistakaa tämä nuoret miehet, te piileviä supervoimia, ehkä vielä tietämättänne sisällänne kantavat miehenalut.

Hyvää Isänpäivää nykyisille ja tuleville Isille! 

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Vaatteet on mun aatteet



Pyykkivuori siirtyi pesukoneen kautta silitys- ja lajittelupaikalle television eteen. Siinä ne vaatteet huomaamatta menevät käsieni läpi kohti vaatekaappia. Huomaan käyttäväni yhä enenevässä määrin tiettyjä vaatekappaleita. Säilytän edelleen muutamia vanhoja vaatteita, jotka ”löydän” yhä uudestaan käyttöön parin vuoden tauon jälkeen. Keltaiset jäljet kainaloissa kertovat joidenkin puseroiden tulleen tiensä päähän. Enää niitä ei voi uusiokäyttää, mutta kierrätykseen ne vielä kelpaavat.

Vaatteiden kierrätyksestä ei enää voi puhua muoti-ilmiönä. Kyseessä on pysyvä ilmiö, jonka taustalla on ilmastonmuutokseen ja tekstiiliteollisuuden siihen vaikuttavien syy-seuraussuhteiden laajempi ymmärrys. Puuvillantuotannon vedenkulutus, mikromuovien haitallisuus ja ylipäätään halu vähentää kertakäyttökulutuksen luonnonvaroja tuhlaavaa toimintaa ovat asioita, jotka muokkaavat kuluttajien käyttäytymistä.  

Vuonna 2025 tulee Suomessa voimaan EU:n jätedirektiivi, jossa velvoitetaan jäsenmaita organisoimaan tekstiilijätteen keräys. Olennaista on, että jätteen keräyksessä voidaan erotella uusiokäyttöön menevät tekstiilit ja toisaalta kierrätykseen menevät tekstiilit. Uusiokäyttöön meneville tekstiileille on jo organisoitu keräyspisteitä esim. UFF:n toimesta unohtamatta vaikkapa kirpputorien laajaa kirjoa. Kierrätykseen menevälle tekstiilille sen sijaan tarvittaisiin kipeästi uusia tuotantolaitoksia.

Tutustuin tällä viikolla TELAKETJU -nimiseen hankkeeseen, jossa pohditaan juuri näitä asioita. Suomessa on tehty jo paljon tutkimustyötä aiheen tiimoilta. Tekstiilijätteestä on pystytty erottamaan tekstiilikuituja, jotka voidaan uusiokäyttää. Puuteollisuuden puolella on tehty isoja harppauksia puukuitujen hyödyntämiseksi tekstiiliteollisuudessa. Prosessit ovat kuitenkin vielä kehitysvaiheessa ja tarvitaan vielä lisää tutkimusta, että saataisiin riittävästi ja luotettavasti tuotantoon sopivaa materiaalia, osaavaa suunnittelua ja toimivat tuotantoketjut, jotka ulottuvat käyttäjälle asti.

Uskon innovaatioiden voidaan ja uskon suomalaiseen osaamiseen. Nyt on paikka nostaa uudestaan suomalainen tekstiilialan insinöörikoulutus uuteen kukoistukseen ja yhdistää se esimerkiksi suomalaiseen puuteollisuuden osaamiseen. Lainsäädännön muutos pakottaa EU-maat reagoimaan ja etsimään ratkaisuja kierrätystekstiilien hyödyntämiseen. Etsitään Suomessa tähän ratkaisuja ja otetaan markkinajohtajan asema kierrätystekstiilien hyödyntämisen suunnannäyttäjänä.

Lisätietoja mm. https://telaketju.turkuamk.fi/