Marraskuun harmaaseen on saatu pari päivää vaaleita sävyjä.
Sininen taivas ja välillä pilkahtavat auringonsäteet ovat luoneet uskoa siihen,
että valo joskus taas voittaa.
Pitkään jatkuva harmaus saa mielen matalaksi. Matala mieli
ruokkii näkemään asiat negatiivisessa valossa – jopa positiiviset asiat. Otetaan
esimerkki tämän sunnuntain lehdestä (18.11.). Miten niin pitäisi iloita siitä,
että VR lisää vaunuja, kun kaikki junat eivät pysähdy Hämeenlinnassa. Miten
niin pitäisi iloita siitä, että ilmastokysymyksiin on vihdoin havahduttu, kun kerran
niitä ei ole vielä ratkaistu. Miten niin pitäisi olla iloinen pienistä positiivisista
muutoksista, kun isossa mittakaavassa kaikki tuntuu olevan menossa vikaan.
Vaan kun oma elämä ei ole isossa mittakaavassa kuin kärpäsen
kakka, ovat ne pienet positiiviset muutokset juuri niitä, joista voi hakea voimaa.
Voisihan nuo tämän päivän uutiset ajatella niinkin, että junavaunujen lisääminen
vähentää ruuhkaa – hyvä. Ilmastokysymyksiin havahtuminen lisää sen
ratkaisemiseen liittyvien toimien määrää – hyvä. Oikeaan suuntaan ollaan menossa.
Marraskuun harmaudessa tulisi tietoisesti keskittyä etsimään
asioita, joista voi iloita. Asioita, jotka osoittavat, että kaikesta huolimatta
mennään eteenpäin. Saadaan hyviä asioita aikaiseksi ensin pienessä ja sitä
kautta myös isossa mittakaavassa.
Ihana valo – myös sinä voit olla aurinko jollekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti