Käsi sydämellä: osaatko selittää mitä eroa on Pääradalla,
Suomi-radalla, Lentoradalla, Metsäradalla, Tunnin juna-hankkeella? Veikkaan,
että ei ole ihan helppo tehtävä. Ratakeskusteluun on tullut yhtiöiden myötä
uusia käsitteitä, jotka sekoittuvat vaikeuttaen keskittymistä olennaiseen. Lieneekö
tämä yksi syy siihen, että Pääradan eli meille kaikille tutun Helsingistä
Riihimäen, Hämeenlinnan, Tampereen, Seinäjoen ja Oulun kautta Rovaniemelle
kulkevan ratalinjauksen kehittäminen on edelleen vaiheessa. On aika kohdentaa kaikkien
tahojen energia koko Suomen, ei vaan Tampereen ja Helsingin kannalta,
keskeisimmän rataosuuden parantamiseen.
Kantahämäläisten ja myös muutamien Pirkanmaan
kansanedustajien kannanotto Pääradan kehittämisen puolesta (Häsa 5.7.22) oli
tervetullut. Erityisesti siksi, että liikenne ja viestintäministeri Harakka
(sd.) näyttää antavan päätöksenteon rataverkoston kehittämisestä hankeyhtiöille
(Häsa 4.6.22). Ei voi olla niin, että hankeyhtiö linjaa rataosuuksien
kehittämisen tahdin, koska kyse on koko Suomen edusta. Toki Harakka toteaa
lopullisten päätösten olevan valtioneuvostolla (demokraatti.fi
14.4.20), mutta en ymmärrä miksi näin tärkeässä koko Suomea koskevassa asiassa
mennään yhtiöiden taakse. Tämän ongelman on nostanut esille jo viime vuonna
entinen maakuntajohtajamme Anna-Mari Ahonen erittäin kattavassa ja
asiantuntevassa kirjoituksessaan (paarata.fi 27.4.21)
Lopetetaan vatulointi, tunnustetaan tosiasiat ja ryhdytään yhteistyössä
edistämään Pääradan kehittämistä. Tähän on saatava valjastettua niin Suomi-rata
hankeyhtiö, Pääradan varren kunnat, kansanedustajat ja yrityselämä. Vain sitä
kautta saamme tarvittavan voiman tulevien EU-rahoitushakujen taakse ja
resurssit koko Suomea hyödyttävän Pääradan kehittämiseksi.