torstai 25. lokakuuta 2012

Miksi äänestäisit minua?


Kuntapolitiikka ei ole koskaan helppoa eikä tuleva kausi tee tässä poikkeusta.Yhteistyökyky ja kokonaisuuksien hallinta on tärkeää ja koen, että juuri ne asiat ovat vahvuuteni.

Aikaisempi työni projektipäällikkönä sekä oman yrityksen perustaminen ja sen johtaminen ovat laajentaneet kykyäni havaita mahdollisuuksia ja toimia yhteistyössä erilaisten verkostojen kanssa. Tätä kykyä tullaan tulevalla valtuustokaudella tarvitsemaan, sillä esim. sote uudistus tullee pakottamaan Hämeenlinnan ja sen ympäristökunnat yhteisen pöydän ääreen pohtimaan, miten sosiaali-ja terveyspalvelut voidaan tulevaisuudessakin järjestää laadukkaasti ja yhteiseen hiileen puhaltaen. Myös alueen yrityselämän ja matkailun kehittäminen globaalien markkinoiden tasolle tulee vaatimaan päättäjiltä kykyä toimia yhteistyössä ja löytää aidosti koko seutukuntaa hyödyttäviä ratkaisuja.
 
Erityisosaamiseni löytyy lasten ja nuorten asioiden parista. Olen toiminut luokanopettajana vuosina 1992-2005. Tämän jälkeen toimin vuoteen 2011 loppuun asti projektipäällikkönä kahdessa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävässä hankkeessa. Oman väitöstyöni rehtoreiden työssä selviytymisestä on antanut välineet ymmärtää koulujen arjen työtä sekä muutosjohtamisen lainalaisuuksia. Kuluvana vuonna olen toiminut koulutuksen kehittämisen konsulttina kaikissa Hämeenlinnan alueen perusopetuksen kouluissa, jonka johdosta minulla on kokonaisnäkemys siitä, mikä on koulujemme tila tällä hetkellä. Työhöni on kuulunut myös yhteistyö päiväkotien kanssa, joka on osaltaan laajentanut ymmärrystäni lapsen ja nuoren hyvään päivään liittyvistä haasteista. Olen työssäni päässyt toimimaan merkittävissä valtakunnallisissa verkostoissa, joista saatu asiantuntemus tulee olemaan kullanarvoista kun pohditaan, miten lasten ja nuorten asiat saadaan Hämeenlinnassa toimimaan laadukkaasti ja perheiden hyvinvointia edistäen.

Hämeenlinnassa tarvitaan yhteistyöhön, kokonaisuuksien hallintaan ja muutoksen johtamiseen liittyvää osaamista, jotta kaupunkimme maine hyvänä paikkana asua ja elää saadaan palautettua.

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Ehdokas Helena Lehkosen (152) "syvähaastattelu"


Pohdin vaalipäällikköni kanssa, että mitäs jos tehtäisiin minusta haastattelu ja pistettäisiin se näin blogin kautta julkisuuteen. Saisivat äänestäjät hieman eri kantilta selvyyttä millainen ihminen olen. Näin tehtiin. Eli olkaatten hyvä – ehdokas Helena Lehkosen (152) ”syvähaastattelu”.


Mikä on koko nimesi?
Helena Marjukka Lehkonen (os. Nurminen). Välillä häpesin toista nimeäni, sillä pienenä rasavillinä tyttönä pojat kutsuivat minua välillä Kenraali Jukaksi. Olihan se häpäisy, että nimessä on pojan nimi mukana.

Missä asut?
Asun Hirsimäessä, Ahveniston sairaalalta noin 2 km Renkoon päin.

Millainen perhe sinulla on?
Perheeseeni kuuluu kaksi lasta, 13- ja 17- vuotiaat pojat, mieheni Timo ja koiramme Osku.

Lempiruokasi?
Koko pienen ikäni olen pitänyt pastasta, mutta pari vuotta sitten jouduin lopettamaan vehnän syönnin. Nykyään pidän fetasalaatista ehkä kaikkein eniten. Niin ja makkaraa tykkään myös syödä.

Horoskooppimerkki?
Diplomaattinen Vaaka

Mitä inhoat?
Epäreiluutta

Mitä rakastat?
Sitä että saa rakastaa ja saa rakkautta.

Missä olet 10 vuoden kuluttua?
Yrittäjänä ja tutkijana. Hiljaisen tiedon analysointi on vienyt minua ympäri Suomea ja olen päässyt tutustumaan moniin mielenkiintoisiin ihmisiin. Politiikkaa teen edelleen.

Paras saavutuksesi?
Ihanat lapset ja väitöskirjan loppuun saattaminen. Kunnia ihanista lapsista kuuluu tietysti myös heille itselleen ja Timolle. Ja kun tarkemmin ajattelen, perheellä oli myös suuri merkitys väitöskirjan kirjoittamisen mahdollistajana. Olen onnekas J

Pahin mokasi?
Niitä on monia. Yksittäistä mokaa en tähän hetkeen muista, mutta minulla on tapana päästää suustani todellisia sammakoita yrittäessäni yllättävässä tilanteessa tehdä vaikutuksen puhekumppaniini. Usein tilanne etenee niin, että sanon jotain tyhmää ja sitten pahennan tilannetta alkamalla selitellä sanomaani. Lopulta olen solmussa…hissi, kassajono ym. ovat pahoja

Miksi haluat kunnallispolitiikkaan?
Kiinnostukseni lähti väitöstyöstäni, jossa tutkin rehtoreiden työssä selviytymistä. Rehtoreiden suusta kuulin useaan otteeseen, miten poukkoileva kunnallispolitiikka hankaloittaa heidän työtään. Ajattelin silloin, että politiikkaan on päästävä, jotta pääsee vaikuttamaan koulujen asioihin. Neljä vuotta lasten ja nuorten lautakunnassa on ollut hyvä oppi ja olen nähnyt, miten laaja kenttä pitää lasten ja nuorten asioiden hoitamiseksi hallita. Mutta on selvää, että todellinen vaikuttaminen vaatii paikan valtuustoon ja mielellään myös kaupunginhallitukseen.

Mitä teet jos et pääse valtuustoon?
Keskityn entistä paremmin yritykseni eteenpäin viemiseen ja hoidan annetut luottamustehtävät mahdollisimman hyvin. Mutta haluan uskoa, että nyt on minun vuoroni päästä käyttämään omaa osaamistani kaupunkilaisten hyväksi J

 

maanantai 15. lokakuuta 2012

Proomu II lipuu kohti alueellisia satamia


Olen tullut siihen tulokseen, että tilaaja-tuottajamallin kehittäminen on ollut käynnissä jo hetken aikaa. Se on vain naamioitunut Kylä kaupungissa -hankkeesta käytävään puheeseen ja Proomu II - hankkeen hiljaiseen lipumiseen eteenpäin.
 
Kylä -hankkeen innovatiiviset ja asukaslähtöiset ideat on toteutettu hankkeessa jaettujen 500 euron suuruisten tukirahojen voimin. On suorastaan hämmästyttävää mitä kaikkea tällaisilla pienillä kannustusrahoilla on saatu aikaiseksi. Ja mikä parasta, nyt kun erilaisia toimintoja on saatu alulle ne jatkuvat ihan itsekseen ilman kannusterahaa. Asukkaiden tarpeista lähtöisin olevalle toiminnalle on selvästi ollut tilaus.

Kylä -hankkeesta saadut kokemukset herätti virkamiehet pohtimaan, miten tällaista alueellista aktiivisuutta voitaisiin tukea myös jatkossa hankkeen päätyttyä. Näistä pohdinnoista jalostui ajatus tilaajavirkamiesten toimimisesta alueellisina kyläpäälliköinä. Yhtä aikaa on palvelupuolella aloitettu mittava uudistushanke, jonka tavoitteena on yhdistää koko lasten-ja nuorten palvelut yhdeksi palvelukokonaisuudeksi vuoden 2014 alusta. Hanke kulkee nimellä PROOMU II. Nämä kaksi meneillään olevaa hanketta muokkaavat tulevaisuudessa varsin mittavasti sekä tilaaja-tuottajamallia että palveluiden järjestämistä. Hankkeet ovat kesken, mutta en malta olla visioimatta hieman tulevaisuutta niin kuntalaisen kuin poliitikon näkökulmasta.

Kuntalaisella on tulevaisuudessa alueellaan henkilö (kyläpäällikkö), johon hän voi olla yhteydessä kaikissa alueen palveluita koskevissa asioissa. Kyläpäälliköllä on tieto alueen palveluista, joihin kuuluvat sekä kunnan itsensä tuottamat että yksityiset kuin myös järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamat palvelut. Kuntalainen saa hetimiten, ilman turhaa tiskiltä toiselle pompottelua, tiedon tarvitsemastaan palvelusta ja sen järjestäjästä. Kunnan tarjoamat lasten- ja nuortenpalvelut toimivat alueella yhtenä kokonaisuutena, jossa osaamista jaetaan ja tätä kautta pystytään jo varhaisessa vaiheessa puuttumaan orastaviin ongelmiin. Alueella toimivia muita palvelujen tarjoajia ohjataan sopimusohjauksella niin, että kuntalainen voi olla varma palvelun laadukkuudesta, on sen tuottaja kuka hyvänsä. Lisäksi alueellisilla kannusterahoilla tuetaan kolmannen sektorin, eri palveluntuottajien ja asukkaiden välistä yhteistoimintaa.

Asukkaiden tarpeista ja muusta saadusta palautteesta pidetään ajantasaista tietokantaa, joka ohjaa poliittista päätöksentekoa. Alueelliset kyläpäälliköt pitävät tiivistä yhteyttä toisiinsa, jotta tieto alueiden tarpeista saadaan ohjaamaan lautakunnille tulevia esityksiä. Poliittiset päätöksentekijät saavat halutessaan tietoa kyläpäälliköiltä eri alueiden tilasta. Oikeudenmukaisuus päätöksenteossa tarkoittaisi tulevaisuudessa sitä, että resursseja jaetaan tarpeen mukaan. Tämä kaikki edellyttää avointa vuorovaikutusta ja luottamusta kuntalaisten, poliitikkojen ja virkamiesten kesken.

Hämeenlinnassa peräänkuulutetaan avoimuutta päätöksentekoon. Ehkäpä tässä uudessa mallissa luodaan siihen entistä paremmat edellytykset. Siksi haluan myös itse olla sen kehittämisessä mukana.

lauantai 6. lokakuuta 2012

Sitä saa mitä tilaa

Puutavaraa ja asfalttia voidaan tilata metreittäin, vettä kuutioittain ja sähköä vatteina. Kaikki mitattavia suureita, joiden tarve on jo etukäteen ennakoitavissa ja laskettavissa. Huhut kylläkin kertovat, että ei niidenkään tilaaminen aina ihan ongelmatonta ole. Kun tilaamista ja tuottamista laajennetaan koskemaan inhimillisiä palveluja, ollaan vielä enemmän heikoilla jäillä. Silti tilaaja – tuottajamalli on valittu koskemaan kaikkien kunnan toimintojen hallinnointia. Miksi näin?

Meillä on erinomaisesti toimivat kunnan oman tuotannon tuottamat palvelut. Niitä täydennetään ulkopuolelta ostetuilla yksityisillä palveluluilla. Tämä siksi, että yksityiseltä ostetut palvelut ovat ainakin toistaiseksi olleet kunnan kannalta edullisempi ratkaisu, kuin oman palvelun laajentaminen. Tilanne ei kuitenkaan ole ihan niin yksiselitteinen.

Tilaaja-tuottajamallin ongelma on tilaaminen. Mitä tilataan tai paremminkin mitä tarpeita kuntalaisilla tullee olemaan, jotka vaativat palvelun tilaamista? Miten tilataan, etteivät markkinaoikeuskäsittelyt viivästytä tilauksen etenemistä ja että saadaan juuri sitä mitä halutaan? Miten eri palveluntuottajien tuotteita voidaan aidosti verrata toisiinsa?

Otan esimerkin päivähoidosta. Palvelusopimus edellyttää hyvin moninaisten ja moniammatillisten palvelujen ja velvoitteiden toteuttamista kunnallisessa päivähoidossa. Oma tuotanto tekee jatkuvaa kehitystyötä yhteistyössä muiden kunnan toimijoiden kanssa. Nämä velvoitteet eivät ainakaan vielä kosketa kaikessa laajuudessaan yksityistä päivähoitoa. Ei siis ihme, että yksityinen tuotanto pystyy tarjoamaan palvelujaan omaa tuotantoa edullisemmin. Kuntalaisen kannalta keskeistä on, että palvelutarjoajasta huolimatta hän voi olla varma saamansa palvelun laadusta.

Palvelujen tilaamisessa avainsana on sopimusohjaus. On tärkeää, että yksityisille tuottajille tehdyissä tarjouspyynnöissä asetetaan palvelun laadulle ja muille toiminnoille samat reunaehdot, kuin mitkä ohjaavat kunnallisen päivähoidon tuottamista. Vasta sitten voimme todella verrata eri tuottajien toimintojen kustannustehokkuutta toisiinsa ja tehdä aidosti kunnan talouden ja palvelujen laadun kannalta oikeita ratkaisuja.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Engelinranta - Hämeenlinnan uusi vetonaula?


Tarvitsemme jatkuvasti uusia veronmaksajia Hämeenlinnaan. Hämeenlinnan keskeinen sijainti on onneksi houkutteleva. Täältä on helppo käydä töissä vähän kauempanakin. Julkiset yhteydet toimivat.

Asuminen rannalla keskellä kaupunkia kuuluu monen unelmaan. Engelinrannan kaavoittamisen myötä tämä unelma on mahdollista toteutua usean Hämeenlinnalaisen kohdalla. Uskon, että hanke tulee kiinnostamaan monia ja Hämeenlinna tulee jatkossakin olemaan muuttovoittoinen kaupunki. Hyvä, hyvä J

Engelinranta herättää myös vastakkaisia mielipiteitä. Rantarakentaminen ei ole kaikkien mielestä hyvä. Rantoja tarvitaan virkistäytymiseen. Kerrostalot pilaavat rantojen kauneuden ja estävät esteettömän kulkemisen. Rantojen tulee olla kaikkien Hämeenlinnalaisten yhteistä omaisuutta. En voi kiistää näitäkään argumentteja.

Kaavasuunnittelu on käynnissä ja mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Nyt tarvitaan siis kansalaisaktiivisuutta. Ei niin, että koko hanke laitetaan jäihin, mutta niin, että alueesta saadaan kaunista kaupunkiamme täydentävä kokonaisuus. Erityisesti nuoret tulee ottaa suunnitteluun mukaan (niin kuin on jo otettukin). Oikeastaan haastaisin nuoria olemaan yhteydessä Engelinrannan organisaatioon ja tekemään rohkeasti ja perustellusti ehdotuksia alueen rakentamisesta.

Nopeasti tarkasteltuna alueen alustavassa kaavoitussuunnitelmassa on mielestäni hyvää nykyisen parkkipaikan ja Hämeenkaaren alueen rakentaminen. Sen sijaan Linja-autoaseman ja Paasikiventien sillan välisen alueen suunnitelma näyttää ahtaalta. En pidä siitä, että talot ”vyöryvät” veden ylle. Tälle alueelle tarvitaan myös linja-autoaseman suunnittelun kattava kokonaissuunnitelma.

En näe tarpeellisena kytkeä torinalusparkkia Engelinrantaan. Torinalusparkki on aivan liian kaukana palvellakseen alueen asukkaiden paikoitusta ja uskon, että tulevaisuudessa kaupankäynti tulee yhä enenevässä määrin valumaan kohti moottoritien katetta, joten koko torinalusparkin tarpeellisuus tulee miettiä uudelleen. Sen sijaan alustavaan suunnitelmaan merkityn liikekeskuksen alle tai päälle voitaisiin miettiä alueen pysäköinnin järjestämistä.

Käykääpä siis kurkkaamassa alueen nettisivuja ja tuokaa hankkeen puuhamiehille omat ehdotuksenne esille http://www.engelinranta.fi/ . Niin minäkin tein J