maanantai 17. joulukuuta 2018

Väliaika – kahvia ja pullaa!


Puoli vuotta kampanjointia takana. Mikä matka jo nyt! Kuluneen puolen vuoden aikana olen saanut osallistua lukuisiin toritapahtumiin, päässyt tapaamaan satoja ihmisiä, kuullut huolia ja murheita, saanut parannusehdotuksia yhteiskunnan toimivuuden edistämiseksi, ottanut vastaan haukkuja niin omasta kuin hallituksen toimista, ottanut vastaa myös kiitosta. Kaiken kaikkiaan saanut aika kattavan näyn siitä, mitä ajatuksia nykyinen meno ihmisissä herättää.

Parannetavaa on joka saralla. Sote-uudistus hämmentää ihmisiä. Puolustuspoliittiset kysymykset ja maahanmuutto keskusteluttavat. Ilmastokysymykset eivät niinkään. Ehkä ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät vielä kosketa ihmisten arkipäivää niin paljon, että niihin kiinnittäisi huomiota.

Kun vuosi vaihtuu seuraavaan, alkaa kampanjoinnissa uusi vaihde. Toritapahtumat jatkuvat edelleen, mutta lisäksi tulevat eri asiantuntijakeskustelut ja paneelit mukaan. Ehdokkaiden näkemyksiä pyydetään laajasti eri asioihin.  Mitä enemmän politiikkaan perehtyy, sen paremmin ymmärtää, että monimutkaisiin asioihin ei ole yksinkertaisia vastauksia – vaikka niitä kyllä peräänkuulutetaan.

Nyt on pienen tauon aika. Olen vaalitiimini kanssa saanut pääpiirteisen suunnitelman kevään osalta valmiiksi, joten nyt on joulutauon aika. Tai tämä ainakin on tarkoitus. Kampanjoinnissa on se huono puoli, että koskaan ei tiedä, kuinka paljon työtä on tarpeeksi. Joutuu pidättelemään itseään, jotta ei käyttäisi kaikkea aikaansa kampanjan pohdintaan.

Tapasin marraskuussa eduskunnan puhemiehen Paula Risikon. Pyrin pitämään häneltä saadut neuvot ja kannustuksen kampanjani ohjenuorana. Kun tekee parhaansa, toimii arvojensa mukaisesti ja pyrkii hyvään, se riittää.

Hyvää joulua kaikille. Tavataan taas tammikuussa!


sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Juhlapuhe 101-vuotiaalle Suomelle


Juhlimme Suomen 101. Itsenäisyyspäivää viime keskiviikkona 6.12. Itsenäisyyttämme edeltävät vuodet olivat uhrauksia täynnä. Pieni kansakunta antoi kirjaimellisesti kaikkensa, jotta itsenäisyys säilyisi. Ylivoimaisen vihollisen edessä Suomi ei lannistunut, vaan osoitti yhtenäisyytensä ja voimansa.

Suomalaiset ovat sisukasta kansaa. Olemme tottuneet selviytymään vaikeissa oloissa. Kantamaan vastuumme vaikeissa tilanteissa ja osoittamaan voimamme, kun sitä tarvitaan. Tästä puhui myös Ojoisten kronikoitsija Wete Myllymaa Kaupunkiuutisten haastattelussa 5.12.18. Lähes ihmeen kaltaisiksi, kansakuntamme voimanosoituksiksi Myllymaa nosti oikea-aikaisen aselevon ja rauhan solmimisen, sotakorvauksista selviämisen ja sodanjälkeisen siirtolaisuuden organisoinnin.

Sodanjälkeisessä Suomessa asuvilla oli uljaat päämäärät. Haluttiin näyttää, että selviämme ja osaamme. Haluttiin nostaa sodasta selvinnyt kansakunta jaloilleen. Ei itsen tähden vaan kansakunnan tähden. Suuremmat ja ylevämmät päämäärät saivat ihmiset toimimaan. Unohtamaan oman napansa ja tavoittelemaan suurta. Kun siinä onnistuttiin, luotiin samalla perusta teollisuuden kehitykselle, koulutukselle ja tutkimukselle – nyky-Suomen rakentumiselle.

Tämä aika tarvitsee unelmia. Uljaita päämääriä, joiden eteen meistä jokainen on valmis toimimaan. Unelmia paremmasta maailmasta, johon meillä on yhdessä mahdollisuus päästä. Maailma, jossa vesi ja ilma ovat puhtaampia, nälänhätä koskettaa entistä harvempaa, ihmisillä on työtä ja merkitys yhteisen hyvän saavuttamisessa. Sellaisen maailman luomisessa Suomella on mahdollisuus olla mukana, jos otamme isot päämäärät sisukkaasti omaksemme ja uskomme kykyymme tehdä asialle jotain.

Lainaan vielä Myllymaata, ”Sotien jälkeen syntyneet alueet eri puolille maata ovat eläviä muistomerkkejä työstä, ahkeruudesta, onnistumisen ilosta ja tulevaisuuden toivosta, joiden avulla Suomi on nostettu korkealle kansakuntien joukossa.” Nostakaamme Suomi sellaiseksi jälleen.




sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Pääradan kehittäminen keskeinen tavoite


--------------------------------------------------------------------------

Hämeenlinna on Suomen kasvukäytävä-hankkeen keskiössä ja on sopimuksin sitoutunut sen eteen- päin viemiseen.
Hanketta esitellään seuraavasti: ”Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereen vaikutusalueelle sijaitsee Suomen kasvukäytävä, koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ydin. Tällä tiiviillä alueella sijaitsee 40 % maan työpaikoista ja täällä tehdään jo noin puolet maan yritysten liikevaihdosta. Suomen kasvukäytävä muodostaa nauhakaupunkimaisen pitkän metropolialueen jatkeen, jota pitkin on nopeaa kulkea ja jonka alueella on miellyttävää asua.” (http://suomenkasvukaytava.fi/.)

------
Hämeenlinnassa on tehty strategisia linjauksia liittyen junayhteyksien tarjoamiin liikkumismahdollisuuksiin mm. hyväksymällä uusi aivan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Asemanrannan kaavan. Toteutuessaan uusi alue vahvistaa Hämeenlinnan asemaa asumiskaupunkina ja tuo rautatieaseman läheisyyteen tuhansia uusia asukkaita, joille mahdollisuus “pendelöidä” on yksi tärkeimmistä asuinpaikan valinnan perusteista etenkin kun vielä otetaan huomioon asumiskustannusten jatkuva nousu pääkaupunkiseudulla.

----
Hämeenlinnalaiset haluavat osaltaan olla mukana toteuttamassa kansallista energia- ja ympäristöstrategiaa. (http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/strategia-linjaa-energia-ja-ilmastotoimet-vuoteen-2030-ja-eteenpain)
Työ ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan energia ja ympäristöstrategian päästövähennystoimenpiteet liikenteessä kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin. Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi liikenteen uusia palveluita kehittämällä, kulku- ja kuljetustapoihin vaikuttamalla sekä älyliikenteen keinoja hyödyntämällä.
VR:n toimet IC junavuorojen vähentämiseksi Hämeenlinnaan kohdistuen ovat jo nyt ajaneet työmatkalaisia vähäpäästöisestä junamatkustamisesta oman auton käyttöön puhumattakaan niistä, joille aikataulu ja junatyyppimuutokset ovat tehneet liikkumisen järkevin aikatauluin osittain jopa mahdottomaksi. Onkin aivan kestämätöntä, että VR valtionjohtoisena yhtiönä ei tue omilla toimillaan edellä esitettyjen strategisten linjausten toteutumista vaan osaoptimointiin pohjautuvilla toimilla vähentää erityisesti tehokkaan työmatkatyöskentelyn mahdollistavien IC junien tarjontaa Hämeenlinnassa

----- 
VR:n ehdottamat paikallisjunat eivät voi olla korvaavina kulkuvälineinä IC-vuoroille, koska työskentely näissä junissa ei ole mahdollista. Lisäksi paikallisjunien mukanaan tuomat pakolliset vaihdot, niin Tampereella kuin Riihimäelläkin aiheuttavat pidentyneiden matka-aikojen aiheuttaman harmin lisäksi vaikeuksia niin ikäihmisille kuin liikuntarajoitteisillekin.


sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Pienyrittäjän ei tulisi joutua nipistämään tulevaisuudesta

Huoltosuhde, johon liittyy esimerkiksi eläkkeiden maksukyky, huolettaa Suomessa. Ikäluokat ovat pienentyneet, jonka johdosta paine eläkemaksujen korottamiselle on lisääntynyt.

Ihan oma lukunsa on yrittäjien maksamat eläkemaksut. Yrittäjä huolehtii omasta eläketurvastaan itse. Yrittäjän eläkemaksu (YEL-maksu) määräytyy YEL-työtulon mukaan. Ilmoitettu YEL-työtulo vaikuttaa myös sairausvakuutuksen päivärahaan ja muihin etuuksiin.

YEL-työtulo on yrittäjän itse määriteltävissä ja tässä myös piilee riski. Yrittäjäuran alkuvaiheessa moni yrittäjä määrittää YEL-työtulon ja sitä kautta eläkemaksut alhaisiksi, joka sitten taas kostautuu myöhemmässä vaiheessa pienenä eläkekertymänä ja esimerkiksi sairaustapauksissa pienenä sairausvakuutuksen päivärahana.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ehkä yrittäjää pysähdyttäisi vuosittainen eläkekertymän laskelma, joka kotiin kannettuna toisi todellisuuden silmien eteen. Omalta kohdaltani kokemus sairastumisesta ja sairauspäivärahan pienuudesta toi konkreettisesti esille tilanteeni ja myös muutti maksamiani maksuja.

Pienyrittäjyys on yhä useammalle vakityötekoon tottuneellekin eteen tuleva vaihtoehto, johon sisältyvät riskit tulisi tiedostaa ja tukea alkavaa yrittäjää tekemään ratkaisuja, jotka ovat pitkällä jänteellä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta toimivia. Tällä hetkellä alkava yrittäjä saa ensimmäisen neljän vuoden ajalta 22% alennuksen eläkemaksuista, mutta tämä ei näytä yksistään riittävän. Kun yritystulot ovat pienet, monella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nipistää tulevaisuudesta. Eläkeläisköyhyys koskettaa tulevaisuudessa entistä useampaa, ellei pienyrittäjien eläkemaksuihin sisältyvään riskiin reagoida ajoissa.

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Ihana valo - mikä on sun aurinko?


Marraskuun harmaaseen on saatu pari päivää vaaleita sävyjä. Sininen taivas ja välillä pilkahtavat auringonsäteet ovat luoneet uskoa siihen, että valo joskus taas voittaa.

Pitkään jatkuva harmaus saa mielen matalaksi. Matala mieli ruokkii näkemään asiat negatiivisessa valossa – jopa positiiviset asiat. Otetaan esimerkki tämän sunnuntain lehdestä (18.11.). Miten niin pitäisi iloita siitä, että VR lisää vaunuja, kun kaikki junat eivät pysähdy Hämeenlinnassa. Miten niin pitäisi iloita siitä, että ilmastokysymyksiin on vihdoin havahduttu, kun kerran niitä ei ole vielä ratkaistu. Miten niin pitäisi olla iloinen pienistä positiivisista muutoksista, kun isossa mittakaavassa kaikki tuntuu olevan menossa vikaan.

Vaan kun oma elämä ei ole isossa mittakaavassa kuin kärpäsen kakka, ovat ne pienet positiiviset muutokset juuri niitä, joista voi hakea voimaa. Voisihan nuo tämän päivän uutiset ajatella niinkin, että junavaunujen lisääminen vähentää ruuhkaa – hyvä. Ilmastokysymyksiin havahtuminen lisää sen ratkaisemiseen liittyvien toimien määrää – hyvä.  Oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Marraskuun harmaudessa tulisi tietoisesti keskittyä etsimään asioita, joista voi iloita. Asioita, jotka osoittavat, että kaikesta huolimatta mennään eteenpäin. Saadaan hyviä asioita aikaiseksi ensin pienessä ja sitä kautta myös isossa mittakaavassa.  

Ihana valo – myös sinä voit olla aurinko jollekin.



Osku on mun aurinko😊

lauantai 10. marraskuuta 2018

Isällä on supervoimia



Minun isäni on ollut omien sanojensa mukaan aika hulivili nuorena. Ei varmaan silloin vielä ymmärtänyt omaavansa supervoimia.

Isäni supervoima on rakkaus. Se kantaa läpi vaikeuksien. Se luo turvaa. Se luo yhteyden. Se luo tunteen omasta arvosta. Se on kuin puu, jonka suojaan voi mennä, jonka runkoon voi nojata ja jonka siluettia seuraten voi kääntää katseensa taivaaseen ja kiittää.

Eipä sitä nuorena osaa aavistaa, miten elämä itsessään kasvattaa meidän jokaisen sisälle arvaamatonta vahvuutta. Muistakaa tämä nuoret miehet, te piileviä supervoimia, ehkä vielä tietämättänne sisällänne kantavat miehenalut.

Hyvää Isänpäivää nykyisille ja tuleville Isille! 

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Vaatteet on mun aatteet



Pyykkivuori siirtyi pesukoneen kautta silitys- ja lajittelupaikalle television eteen. Siinä ne vaatteet huomaamatta menevät käsieni läpi kohti vaatekaappia. Huomaan käyttäväni yhä enenevässä määrin tiettyjä vaatekappaleita. Säilytän edelleen muutamia vanhoja vaatteita, jotka ”löydän” yhä uudestaan käyttöön parin vuoden tauon jälkeen. Keltaiset jäljet kainaloissa kertovat joidenkin puseroiden tulleen tiensä päähän. Enää niitä ei voi uusiokäyttää, mutta kierrätykseen ne vielä kelpaavat.

Vaatteiden kierrätyksestä ei enää voi puhua muoti-ilmiönä. Kyseessä on pysyvä ilmiö, jonka taustalla on ilmastonmuutokseen ja tekstiiliteollisuuden siihen vaikuttavien syy-seuraussuhteiden laajempi ymmärrys. Puuvillantuotannon vedenkulutus, mikromuovien haitallisuus ja ylipäätään halu vähentää kertakäyttökulutuksen luonnonvaroja tuhlaavaa toimintaa ovat asioita, jotka muokkaavat kuluttajien käyttäytymistä.  

Vuonna 2025 tulee Suomessa voimaan EU:n jätedirektiivi, jossa velvoitetaan jäsenmaita organisoimaan tekstiilijätteen keräys. Olennaista on, että jätteen keräyksessä voidaan erotella uusiokäyttöön menevät tekstiilit ja toisaalta kierrätykseen menevät tekstiilit. Uusiokäyttöön meneville tekstiileille on jo organisoitu keräyspisteitä esim. UFF:n toimesta unohtamatta vaikkapa kirpputorien laajaa kirjoa. Kierrätykseen menevälle tekstiilille sen sijaan tarvittaisiin kipeästi uusia tuotantolaitoksia.

Tutustuin tällä viikolla TELAKETJU -nimiseen hankkeeseen, jossa pohditaan juuri näitä asioita. Suomessa on tehty jo paljon tutkimustyötä aiheen tiimoilta. Tekstiilijätteestä on pystytty erottamaan tekstiilikuituja, jotka voidaan uusiokäyttää. Puuteollisuuden puolella on tehty isoja harppauksia puukuitujen hyödyntämiseksi tekstiiliteollisuudessa. Prosessit ovat kuitenkin vielä kehitysvaiheessa ja tarvitaan vielä lisää tutkimusta, että saataisiin riittävästi ja luotettavasti tuotantoon sopivaa materiaalia, osaavaa suunnittelua ja toimivat tuotantoketjut, jotka ulottuvat käyttäjälle asti.

Uskon innovaatioiden voidaan ja uskon suomalaiseen osaamiseen. Nyt on paikka nostaa uudestaan suomalainen tekstiilialan insinöörikoulutus uuteen kukoistukseen ja yhdistää se esimerkiksi suomalaiseen puuteollisuuden osaamiseen. Lainsäädännön muutos pakottaa EU-maat reagoimaan ja etsimään ratkaisuja kierrätystekstiilien hyödyntämiseen. Etsitään Suomessa tähän ratkaisuja ja otetaan markkinajohtajan asema kierrätystekstiilien hyödyntämisen suunnannäyttäjänä.

Lisätietoja mm. https://telaketju.turkuamk.fi/

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Arvon jokainen ansaitsee


Tukiryhmälläni oli tällä viikolla ilo järjestää Työelämän arvot seminaari Museo Militariassa. Seminaarissa pohdittiin arvoja soten, digitalisaation, taiteen ja urheilun sekä yleisesti työelämän ja politiikan näkökulmasta. Täytyy sanoa, että yhteiskunta on isojen muutosten edessä.
Hannu Juvonen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja, toi omassa osuudessaan esille sote -johtamiseen liittyviä arvoja. Soten taustalla oleva lainsäädäntö määrittää pitkälle tulevan sote -päätöksen arvomaailman. Yksilön itsemääräämisoikeus, valinnanvapaus, palvelujen saatavuuden turvaaminen sekä kustannusten hillitseminen ovat tavoiteltuja arvoja. Digitalisaatio tulee olemaan osa ratkaisua, kun pohditaan sote -kustannusten hillitsemistä.
Jaakko Kankaanpää, Ambientia Oy:n Senior Business Advisor, maalasi eteemme huiman kuvan maailmasta digitalisaation tuomien muutosten myötä. Digitalisaation on muuttanut jo kaupankäynnin ja yritysten arvonmuodostuksen logiikkaa pysyvästi. Entinen suuruuteen perustuva markkinaosuuden hallinta ei enää toimi, vaan tarvitaan pieniä ketteriä yksiköitä tai tiimejä, jotka voivat reagoida markkinoiden vaatimuksiin nopeasti ja luovasti. Ne yritykset pärjäävät, jotka osaavat ennakoida ja reagoida havaittuihin heikkoihin muutossignaaleihin. Jatkuva kehittyminen on keskiössä. Turvattua työpaikkaa ei enää tulevaisuudessa välttämättä ole, mutta työpaikka osaajalle kyllä löytyy – se saattaa vain vaihtua organisaatioiden muuttuessa.
Oli hienoa saada elämäni tärkeät ihmiset, vanhempani näyttelijät Arja ja Matti Nurminen sekä mieheni valmennuspäällikkö Timo Lehkonen, tilaisuuteen kertomaan urheilun ja näyttämötaiteen arvoista. Näyttämötaiteessa ja joukkueurheilussa yksilön panos yhteisölle ratkaisee menestymisen. Johtaja/valmentaja on keskiössä havaitsemaan näyttelijän/pelaajan potentiaalin. Tarvitaan kykyä tuoda esille jokaisen osaaminen niin, että se palvelee kokonaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaisella yksilöllä on arvo kokonaisuuden onnistumisen kannalta, mutta roolit vaihtelevat. Roolin myyminen näyttelijälle/pelaajalle on ohjaajan/valmentajan onnistumisen ydin. Jokaisella näyttelijällä/pelaajalla on omat tavoitteensa urallaan ja tavoitteiden tulee tavalla tai toisella tulla yhteensovitetuksi myös saadussa roolissa. Muuten ”pakka hajoaa”. Oikeiden pelaajien/näyttelijöiden löytäminen on keskeistä ja toisaalta myös ohjaajan/valmentajan kyky antaa pelaajalle/näyttelijälle sytykkeitä oman parhaansa esille tuomiseksi. Mieheni valmentaja Timo Lehkosen sanoin, täytyy osata kutitella motivaatiota. 
Omassa osuudessani pohdin arvojen murrosta työelämän ja toisaalta politiikan näkökulmasta. Olen tutkinut työelämän arvoja vuodesta 2012. Kahden viime vuoden aikana olen havainnut suoriutumisen arvostamisen vähentyneen ja hedonismin arvostuksen nousseen. Vapaa-aikaan aikaisemmin liittyneet arvot ovat tulleet osaksi työelämän arvoja. Muutosta voisi selittää sen kautta, että työelämä ei enää rajoitu vain 8-16 väliselle ajalla, vaan se vie myös vapaa-aikaamme. On siis luonnollista, että työstä pitää myös löytää nautintoa, jotta siihen on valmis 24/7. Tämä näkyy nykyään esimerkiksi työhaastattelussa, jossa kandidaatti saattaa ilmoittaa mielellään tekevänsä kaksi kuukautta 24/7 työtä, mutta sitten hän haluaa lähteä kuukaudeksi Balille. Jos tämä ei sovi, ei hän ole kiinnostunut työstä. Tässäpä pohdittavaa yrityksille, miten uudenlaiset vaatimukset ja toisaalta liiketoiminnan nykykäytänteet saadaan sovitettua yhteen.
Politiikassa yhteisenä arvopäämääränä voidaan pitää universaalia hyvää. Onhan yhteiskuntarakenne ja politiikka syntyneet juuri siksi, jotta heikommista pidettäisiin huolta ja yhteistä hyvää kyettäisiin jakamaan oikeudenmukaisesti kaikille. Keinoista näihin päämääriin pääsyksi on erimielisyyttä eri puolueiden edustajien välillä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että nykyinen todellisuus syrjäytymisen ja vaikkapa ilmastonmuutoksen taholla pakottaa meidät kaikki arvostamaan virikkeisyyttä, yhteiseen hiileen puhaltamista. Politiikassa on lopetettava turhanpäiväinen nokittelu ja muiden tekemisistä virheiden etsiminen. Sen sijaan pitäisi havaita, mitä opittavaa meillä olisi muiden ajatuksista ja ideoista yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.



lauantai 20. lokakuuta 2018

Kansan edustaja


Eduskuntavaaleihin on noin puoli vuotta aikaa. Ehdokasasettelut alkavat olla loppusuoralla. Puolueet ovat hakeneet mahdollisimman hyviä kandidaatteja edustamaan niitä kansanosia, joita heidän kannattajaryhmänsä edustavat.
Kansaa käsitellään usein yhtenä kokonaisuutena. Sanotaan, että se on kansan tahto tai kansan mielestä jokin asia pitää tehdä tietyllä tavalla tai poliitikot ovat pettäneet kansan. Kuitenkin kansan sisällä käsitys maailmasta ja sen menosta vaihtelee. Erilaiset kulttuurit, niissä vallitsevat käsitykset ja sitä kautta odotukset vaikkapa poliitikkojen toiminnasta vaihtelevat. Ei ole yhtenäistä kansaa, jota joku tai jotkut voisivat edustaa. Siksi Eduskuntaan tarvitaan Suomen kansalaisten muodostamien kulttuurisesti hyvinkin erilaisten kansojen edustajia. Mitä laajempi edustajien kirjo, sen paremmin koko Suomen kansa tulee edustetuksi.
Millaista kansaa sitten itse edustan. Olen pienyrittäjä ja itsensätyöllistäjä. Minun todellisuuteeni kuuluvat pienyrittämiseen liittyvä epävarmuus, laajentumiseen liittyvät kysymykset – kuten työllistäminen ja myös huoli omasta jaksamisesta. Kaikki kun on omissa käsissä, niin hyvässä kuin pahassa. Edustan koulutusta arvostavaa kansaa. Uskon koulutukseen ja sivistykseen ja siihen, että kaikilla pitää olla Suomessa mahdollisuus kouluttaa itseään. Tohtoritutkinnon suorittaminen ja siihen liittyvä ponnistelu on ollut minulle yksi elämäni tärkeimpiä ja opettavaisimpia kokemuksia. Opettajuus on syvällä sisälläni. Ennen toteutin sitä koulussa, nyt omassa yrityksessäni. Edustan myös sitä kansaa, joka on huolissaan tulevaisuudesta. Itse koulutususkoisena uskon innovaatioiden voimaan ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien ongelmien ratkaisemisessa. En usko, että ihmisillä olisi tarpeeksi kykyä luopua saavutetuista eduista, jotta se yksistään riittäisi pelastamaan maapallon. Perhe ja läheiset ovat minulle tärkeitä. Kun heillä on kaikki hyvin, olen myös itse hyvässä terässä valmiina porskuttamaan eteenpäin. En ole rikas, enkä köyhä. Löydän itseni ostamasta tarjousjauhelihaa, silloin, kun sitä on tarjolla. Autoni on vanha, mutta se toimii ja se riittää. Olen käytännönläheinen suorittaja. Toivottavasti hyvässä mielessä. Järkisyyt vetoavat minuun ja tutkimukset. Vahvoja ideologioita vierastan. Haluaisin että politiikassa toimittaisiin järki edellä eikä ideologia edellä.  Olen omakotialueella asuva keskiluokkainen suomalainen, jolla on mies, kaksi lasta ja koira. Peruskauraa, pienin tvistein.



sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Huolitko robotin hoitajaksesi?


Viime viikko oli vanhustenviikko. Myös minä vanhenin viime viikolla numeraalisesti taas vuodella ja joka minuutti vanhenen edelleen. Ei siis ihme, että vanheneminen mietityttää.

Kun vanhenen, enkä mahdollisesti enää kykene huolehtimaan itsestäni, tarvitsen hoitoa. Hoitajan osaaminen ja asenne hoitoon ratkaisevat paljon. Haluaisin, että minut kohdataan ammattimaisen osaavasti ja kuitenkin niin, että kohtaamisessa välittyy halu auttaa. Haluaisin, että hoitajalla on minulle aikaa. Haluaisin, että hän ottaisi minun tarpeeni huomioon, myös silloin, kun ne vaativat hieman joustamista yleisistä ohjeista. Potilaslain mukaan (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785) jokaisella on oikeus hyvää hoitoon ja asialliseen kohtaamiseen hoitohenkilökunnan taholta.

Mutta mitä, jos hoitaja onkin robotti? Mikä laki määrittää robotin kyvykkyyden hoitajana ja sen, koska hoitajan voi korvata robotti? Onko se esimerkiksi silloin, jos hoidettava on niin dementoitunut, että ei tunnista, kuka hänen luonaan on ja unohtaa heti kuka hänen luonaan oli. Vai voiko robotti hoitaa palvelutiskillä tapahtuvan toiminnan ja ottaa ensimmäisenä vastaan asiakkaan huolen ja ohjata sitten tietokoneanalyysin pohjalta tarpeenmukaisesti eteenpäin?

Saattaa tuntua kaukaiselta, mutta viime toukokuussa tutustuessani Salpauksen uuteen oppilaitokseen, kaksi sydämellisesti tervehtivää robottia toivottivat vieraat tervetulleiksi. Olivat niin inhimillisen oloisia, että niitä piti melkein kädestä tervehtää. Robotit ovat siis valmiina, oletko sinä valmis ja millä ehdoilla antamaan hoitosi (vaikka vain osittain) robotin käsiin?



maanantai 13. elokuuta 2018

Kohtaamisia Hämeessä 5. - Kyllä maalla on mukavaa


Miksi Kalvolalainen seisoo ikkunan vieressä puhuessaan puhelimessa? Koska silloin yhteys toimii. Mihin kannattaa kesällä mennä, jos haluaa irrottautua netistä? Renkoon, sillä puitten lehdet haittaavat kesäaikaan yhteyksiä. Mikä on suosituin paikka Hauholla, kesällä kuivaan aikaan? Hauhon S-marketin vesipiste, sillä kaivojen kuivuessa se on paikka, josta voi hakea raikasta vettä juomavedeksi. 

Nyt lukija saattaa epäillä, että vitsailen pitäjien kustannuksella. Voi kun vitsailisinkin, vaan kun en. Kaikki nämä kysymykset olen kuullut pitäjissä asuvien suusta – ja hämmästynyt. Asummeko todella 2000-luvun Suomessa, jossa nettiyhteydet ja toimiva infra kuuluvat kaikille.  

Ensi keskiviikkona 15.8. pidetään Hämeenlinnan Raatihuoneella Maaseutuohjelman kehittämisseminaari. Nyt jos koskaan on paikka tuoda esille niitä asioita, joihin maaseudun kehittämisessä tulisi keskittyä. Vaikka en maaseudulla asukkaan ajattelen, että toimivat tietoliikenneyhteydet ja puhdas vesi kuuluisivat kaikkien perusoikeuksiin. Tervetuloa tilaisuuteen vaikuttamaan. Lisätietoa asiasta http://hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Viestinta/Tapahtumakalenteri/Maaseutuohjelman-kehittamisseminaari/

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Kohtaamisia Hämeessa 4. - Yllätä, se muistetaan

Tunne kiinnittää kokemuksen muistiin. Tämä tuli mieleeni, kun kuuntelin muutama viikko sitten erään seurueen keskustelua. Innostunut, juuri Hämeenlinnaan muuttanut tyttö kertoi, ilmeisesti entiseltä kotipaikkakunnaltaan tänne vierailulle tulleille ystävilleen, kokemuksestaan Sibeliuspuistossa. Soivat penkit olivat yllättäneet hänet. Heti alkuvaiheessa kaupungista saatu yllätyksellinen ja samalla positiivinen kokemus olivat vaikuttaneet silminnähden hänen asenteeseensa uutta kotikaupunkiaan kohtaan. Myös ystävät ryhtyivät siinä säestämään ja kertomaan hajanaisia Hämeenlinnaa koskevia tietojaan. Yksi totesi: ”Niin, eikös täällä ole oikein linnakin?” Mieleni olisi tehnyt sanoa, että no tottakai on ja jatkaa kertomalla, mitä kaikkea mielenkiintoista Hämeenlinna voi tarjota.

Jätin Hämeenlinna -puheeni pitämättä, mutta kokemus jäi muistiini, sen synnyttämän hyvän mielen vuoksi. Miten pienillä asioilla voimmekaan vaikuttaa siihen, millaisena kaupunkimme vieraille ja uusille asukkaille näyttäytyy. Yllättävät positiiviset asiat alussa luovat positiivisen mielikuvan ja muokkaavat asennetta näkemään ne mahdollisuudet, joita kaupunkimme tarjoaa. Pienillä teoilla on iso merkitys.

Tämän asian ovat huomioineet myös Helsingin huippukokouksen järjestäjätahot, jotka kestitsivät toimittajia ympäri maailmaa mm. mansikoilla ja mahdollisuudella saunoa. Reportterit totesivat ylen uutisen mukaan järjestelyjen olevan hyvin poikkeukselliset. Toki toimivat yhteydet ja auttavat työntekijät ovat keskeisin asia, mutta positiiviseen erottautumiseen tarvitaan pientä ekstraa. Pieni teko, hyvä mieli, kokemus, joka jää muistiin 😊

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Kohtaamisia Hämeessä 3. – Tekoja p***kele


Eilen oli Hämeenlinnan uuden kesäteatterin (http://hukteatteri.fi/) ennakkonäytös. Esityksen päätteeksi yleisöllä oli mahdollisuus jäädä jammailemaan näyttelijöiden lauluesitysten tahdissa. Mukaansatempaavia esityksiä kuunnellessa, eräs hämeenlinnalainen tokaisi minulle: ”Ei keskustaa elävöitetä 2 miljoonan euron pyörätiellä. Siihen tarvitaan yrittäjähenkisiä ihmisiä, kuten Otto Kanerva, jotka ottavat riskejä ja tekevät omalla tinkimättömällä toiminnallaan mahdottomasta mahdollisen.” Niinpä – kuka olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että Hämeenlinnan kesäteatteriin on vaikea saada lippuja. Vaan nyt sekin on nähty. Ehkä keskustan elävöittäminenkin on siis mahdollista.

Jos yrittäjät tarvitsevat apua, osoitetaan päättäjinä tekojen kautta, että haluamme edistää heidän onnistumistaan. Annetaan vihreää valoa hulluillekin ideoille. Tuetaan sopivassa määrin, mutta ei lähdetä kaupunkina mestaroimaan yrittämisen saralla. Pyritään kaikin tavoin kaatamaan byrokraattisia aitoja uusien ideoiden edestä eikä ainakaan tehdä lisää esteitä yrittämiselle.

Tuhannet ovat varmasti olleet ne työtunnit, joita Kanervat ovat kesäteatterin eteen tehneet. Tuhannet tunnit, joiden hyödyllisyyttä ei ole voinut etukäteen ennustaa. On vain usko omaan tekemiseen ja siihen, että kun sen tekee kunnolla ja sydämellä se kantaa. Ja niin se on kantanutkin. Respect ja kiitos 😊

torstai 21. kesäkuuta 2018

Kohtaamisia Hämeessä 2. - Kohtuus kunniaan




Jatkuvan kasvun tie ei ole ekologisesti kestävä – tarvitaan kohtuullisuuteen perustuvaa talousajattelua. Näin muutamat viisaat naiset haastelivat Apparan saunassa. Vääjäämättä tuli mieleen taloustieteilijä Kate Raworthin ajattelu. Hän toteaa Maailman kuvalehden artikkelissa seuraavaa: ”Katsokaa luontoa. Luonto ei noudata jatkuvan kasvun käyrää, vaan se pyrkii kukoistamaan. Jos joku kasvaa jatkuvasti, kutsumme sitä syöväksi.” ( www.maailmankuvalehti.fi/) Olen Raworthin ja niiden Apparan viisaiden naisten kanssa samaa mieltä.

Kohtuullisuus on unohdettu hyve, vaikka noudattamalla kohtuullisuutta, meille jäisi enemmän jaettavaa. Kukoistus jatkuvan kasvun sijaan antaa kaikille tilaa olla parhain itsensä. Kun jokainen on parhain itsensä, tarvitaan yhteiskunnan tukea vähemmän. Menot pienenevät, emmekä ole riippuvaisia jatkuvan talouskasvun tuomista lisäeuroista. Maailma pelastuu.

Myönnetään – eivät asiat mene noin yksinkertaisesti, vaikka kuinka toivoisi.  Maapallomme ei kuitenkaan näytä kestävän jatkuvan kasvun tietä. Päättäjien tehtävä on löytää ratkaisuja kukoistuksen synnyttämiseksi. Tarvitaan vakautta, jolle rakentaa tulevaisuutta. Tarvitaan uskoa tulevaisuuteen ja mahdollisuuksia rakentaa se omien vahvuuksien kautta. Tarvitaan tekoja, jotka osoittavat päättäjien haluavan edistää tavallisen arjen sujumista. Viime vuonna Suomessa syntyi 50 000 vauvaa. Saman verran kuin 1800-luvun nälkävuosina. On aika luoda uskoa ja vakautta tulevaisuuteen.

Hyvää juhannusta kaikille! Pysykää kohtuudessa 😊



sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Kohtaamisia Hämeessä 1. - Kaverin kanssa on mukavampaa


Elämäntapojen muutos tai uuden harrastuksen aloittaminen on aina mukavampaa, kun on kaveri. Olen tämän omakohtaisesti huomannut pilatestunneilla. Pilates on harrastus, joka sopii lähes jokaiselle. Valitettavasti Pilates-nimestä tulee monelle aluksi mieleen vain ”ärrä-vikainen” merirosvo 😊 Uudet asiakkaat saapuvatkin tunnille useimmiten kaverin kanssa. Ja kerran tunnille tultuaan, he yleensä sinne myös palaavat.

Lammin Pellavamarkkinoilla nousi esille huoli ikäihmisten motivoinnista ja mahdollisuuksista pitää itsestään huolta. Liikkuminen ja terveellinen syöminen pitäisi saada elämäntavaksi. Motivointiin koettiin tarvittavan kaveria, joka veisi kokeilemaan uusia harrastuksia. Tarvitaan myös mahdollisuus liikkua, joka koettiin haja-asutusalueiden yhdeksi ongelmaksi. Kuljetus kylille, ihmisten ilmoille, kauppaan ja harrastuksiin on liian harvoin. Taksisetelit eivät riitä kustantamaan kaikille matkaa Lammilta Hämeenlinnan keskustaan, sillä yhdensuuntaisen kustannettavan matkan raja on 45kn. Saavutettavuuteen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä ratkaista palvelujen keskittyessä yhä pienemmälle alueelle.

Koska kaverin kanssa on mukavampaa, haastan kaikki ottamaan mukaan sen naapurin, joka ehkä on joskus maininnut pitävänsä tanssimisesta, kun itse seuraavan kerran lähtee kylille tanssimaan. Pohdin myös, voisiko Hämeenlinnan asukaslehteä käyttää alueellisten harrastusmahdollisuuksien tiedotuskanavana. Nettiä kun ei ole kaikilla.

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Haluatko löytää sopivan hotellin (sairaalan) edullisimpaan hintaan?


Maailma on matkakohteita pullollaan. Omatoimimatkailu on arkipäivää. Ihmiset haluavat itse valita minne ja miten he matkustavat, millaisista palveluista ja matkakohteissa ovat kiinnostuneita ja paljonko he ovat mistäkin palvelusta valmiita maksamaan. Hotelliketjuja syntyy ja pienet ovat helisemässä kilpailun lisääntyessä. Tuntuuko tutulta? Näinhän SOTE-palvelujen kohdalla tapahtuu. Saamme lukea kuinka se ja se SOTE-palveluja tuottava firma on yhdistynyt johonkin toiseen isompaan. Hartioita levennetään, jotta kilpailussa on mahdollista pärjätä. Yhä edelleen SOTE-palvelujen tarjoajissa on myös paljon pienyrittäjiä: fysioterapeutteja, kotipalvelun tuottajia jne. Miten tämän kaiken keskellä pystyy löytämään omia tarpeita parhaiten vastaavan palveluntuottajan? Otetaan mallia matkailusta.

TripAdvisor.com on yksi esimerkki kansainvälisestä matkailusivustosta, johon kirjautuneet jäsenet voivat lähettää kuvia tai kirjoittaa matka-arvosteluja ja -arviointeja matkakohteista, hotelleista ja ravintoloista ympäri maailman. Kohteita ja arvosteluja voi ilman rekisteröitymistä tarkastella. (Wikipedia.) Ja näitä sivustoja on TripAdvisorin lisäksi useita muitakin. Tarvitsemme SOTEadvisorin, sivuston, johon kirjautuneet jäsenet voivat kirjoittaa arvosteluja ja arviointeja SOTE-palvelujen tuottajista ja joita itselleen sopivaa palvelua etsivä voi ilman rekisteröitymistä tarkastella.

Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa sukulaiseni on kotiutettu sairaalasta leikkauksen jälkeen ja tarvitsee apua. Voisin syöttää SOTEadvisoriin sukulaiseni iän, kuvauksen avun tarpeesta ja määrästä, asuinpaikan ja hinnan, jonka olemme valmiita palvelusta maksamaan. SOTEadvisor näyttäisi minulle kaikkien hakuehdot täyttävien palveluntarjoajien yhteystiedot ja palvelun hinnan. SOTEadvisor osaisi yhdistellä myös pienempien palveluntuottajien tarjonnasta minulle sopivan palvelukokonaisuuden ja etsiä sille hinnan, jolloin pienetkin toimijat tulisivat näkösälle vertailussa. Lisäksi voisin vielä selata muiden palvelunkäyttäjien arvioita luettelossa näkyvistä palveluntarjoajista.

Tuntuu hurjalta puhua matkailupalveluista ja SOTE-palveluista samassa blogissa. Totuus on kuitenkin se, että valintojen tekeminen on tullut osaksi ihmisten arkipäivää. Valintojen tekeminen edellyttää vertailua. Vertailun tekeminen ilman asiantuntemusta on vaikeaa. Siihen tarvitaan apua. Tähän avuksi ovat tulleet erilaiset vertailua helpottavat sovellukset. Miksi sellaista ei luotaisi myös SOTE-palveluihin? SOTE-palvelujen organisointi asiakasystävälliseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi vaatii uusia innovaatiota. Tässä olisi nyt idea yhdelle sellaiselle. Saa vapaasti käyttää.

torstai 26. huhtikuuta 2018

Suunnitelmallista toimintaa perheiden tukemiseen jo varhaisessa vaiheessa


Tiistain (24.4) Hämeen Sanomissa tuli useassa tekstissä esille huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Huoli on yhteinen. Lapsi ja perhepalveluiden uudistamisen tarpeeseen pyritään hallituksen toimesta vastaamaan LAPE-kärkihankkeen avulla (http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut).  Hämeenlinnassa päätettiin lisätä perhetyöntekijöiden määrää lastensuojelumenojen hillitsemiseksi. Kuitenkin Hämeenlinnan kaupungin tuloksellisuusohjelman 2017 raportissa todetaan, että lastensuojelun avopalvelujen ja sijaishuollon nettokustannukset kasvoivat 1538000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lastensuojelumenot ovat edelleen kasvaneet, vaikka toimia niiden hillitsemiseksi on tehty.
Sosiaaliasiamiehen selvityksestä vuodelta 2017 käy ilmi, että vaikka lastensuojelun kotipalvelun saatavuus on parantunut, on vastaavasti vanhempien pääsy tarvittaviin päihde- ja mielenterveyspalveluihin heikentynyt. Erityisen paljon on heikentynyt kasvatus-ja perheneuvolapalvelujen saatavuus.
Monella taholla on todettu, että varhaisessa vaiheessa saatu tuki on sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää. Sosiaaliasiamiehen selvityksessä kuitenkin todetaan, että vasta kun lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle huostaanotettuna, pitää lain mukaan vanhemmille laatia vanhemmuutta tukeva suunnitelma (Lastensuojelulaki 30 § 3 mom). Mielestäni tällaisen suunnitelman laadinta tulisi tehdä paljon aikaisemmin.
Kun esimerkiksi neuvolassa huomataan perheen tilanne ja siihen liittyvä tuen tarve, siihen pitäisi pystyä heti varhaisessa vaiheessa puuttumaan työparitoiminnan avulla.  Neuvolan terveydenhoitajalla voisi olla konsultoivana työparina aikuissosiaalityön ammattilainen, jonka tuella voitaisiin laatia vanhemmuuden tukemisen suunnitelma heti tarpeen tullessa ilmi. Uuden toimintamallin avulla perheen ongelmiin päästäisiin puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa ja tämä saattaisi hillitä myös lastensuojelumenojen kasvua. Universaalien peruspalveluiden (neuvola, koulu, päiväkoti) yhteyteen tarvitaan suunnitelmallista lastensuojelutyön ja aikuissosiaalityön yhteistyötä.

lauantai 27. tammikuuta 2018

Palveluverkko vetovoiman ja pitovoiman näkokulmasta

Väestötieteilijät puhuvat alueen väestönkehitykseen vaikuttavista vetovoima ja pitovoimatekijöistä. Vetovoimatekijöitä ovat subjektiiviset tunnetekijät, työ ja työmahdollisuudet, asuminen, palvelut, sijainti ja maine.   Pitovoimatekijöitä ovat kaikki edellä mainitut vetovoimatekijät, tyytyväisyys palveluihin ja paikkaan sekä identiteetti. Käsillä olevaa palveluverkkotarkastelua pitäisi pohtia mielestäni näiden tekijöiden kautta. Onhan asukasmäärän kasvu keskeisin valtuustokauden tavoite, johon kaikki ryhmät ovat sitoutuneet.
Subjektiiviset tunnetekijät, vaikkapa entinen historia Hämeenlinnan asukkaana tai suvun juuret alueella, vaikuttavat kunnan houkuttelevuuteen.  Millaisia kokemuksia Hämeenlinnasta on saatu ja vaikuttaako kaupunki kokemusten perusteella mukavalta paikalta asua? 
Työ ja työmahdollisuudet ovat yhteydessä palveluverkkoon. Esimerkiksi silloin, jos vuorotyötä tekevä harkitsee Hämeenlinnaan muuttoa. Onko vuoropäiväkoti hyvien kulkuyhteyksien varrella tai onko koulu niin lähellä, että kouluun lähtevä lapsi voi matkan kouluun tai koulukyytiin turvallisesti yksin kulkea? Asuminen on Hämeenlinnassa halpaa, mutta asuinalueiden houkuttelevuus on yhteydessä alueen palveluihin. Jos viemme koulun alueelta pois, ei alue ole enää niin houkutteleva lapsiperheiden näkökulmasta. Palveluverkon tiivistäminen vaikuttaa osaltaan edellä mainittuihin vetovoimatekijöihin. 
Terveys-, päivähoito ja koulutuspalvelut ovat kaikki peruspalveluita, joilla on pitkä historia. Pitkä historia takaa myös sen, että palvelut ovat pääsääntöisesti suhteellisen tasalaatuisia. Koulumaailmaan uutena tulleet avoimet oppimisympäristöt ovat muokanneet opetuspalveluiden toteuttamisen kirjoa. Isossa avoimessa tilassa, ison oppilasjoukon ohjaaminen ja opettaminen on aivan erilaista koulunpitoa kuin perinteisessä yhden luokan toimintaympäristössä. Toimintaympäristön erilaisuus asettaa uudenlaisia vaatimuksia lasten itsesäätelytaidoille ja kyvylle toimia isossa ryhmässä. Lasten ja nuorten itsesäätelytaitoja on tutkittu ja todettu niissä olevan suuria eroja. Nämä erot pitää huomioida ja antaa vanhemmille mahdollisuus valita, millaiseen kouluun he lapsensa laittavat. Monimuotoinen palveluverkko vastaa tähän tarpeeseen.
Ihmisellä on mielikuvia eri kaupungeista. Hämeenlinnan luomia mielikuvia on tutkittu. Hämeenlinnasta tunnetaan esimerkiksi Aulanko ja HPK. Goodman on tullut uutena ihmisten tietoisuuteen. Hämeenlinnaa pidetään pienenä ja tylsänä. Pieni ja tylsä eivät välttämättä ole huonoja asioita lapsiperheiden ja ikäihmisten mielestä, sillä nämä adjektiivit voidaan tulkita myös tarkoittamaan turvallista ja helposti saavutettavaa. Meillä on maine, joka vetoaa lapsiperheisiin ja ikäihmisiin. He ovat todennäköisiä tänne muuttajia. Silloin myös palveluverkon tulee vastata näiden ryhmien tarpeisiin. Hämeenlinna on saanut Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen jo useampaan otteeseen. Se kertoo, että olemme tehneet hyvää työtä ja toisaalta asettaa vaatimuksia hyvän työn jatkamiseen. Palveluverkkopäätöksessä kuntalaisilla on lupa vaatia lapsiystävällisiä perusteluja.  

Kaikki edelliset tekijät vaikuttavat myös pitovoimaan. Haluan kuitenkin pitovoimaan liittyen kirjoittaa vielä erikseen muutaman sanan lukioverkosta. Meidän täytyy tehdä ratkaisu, joka pitää lukiolaiset Hämeenlinnassa. Jo nyt on nähtävissä, että erikoislinjat vetävät. Niitä siis tarvitaan ja niiden korkealaatuisuus tulee taata. Ammattitaitoiset ja asiastaan innostuneet opettajat ovat tässä keskiössä, sekä terveet ja asianmukaiset tilat, jotka vastaavat tulevaisuuden lukio-opetuksen tarpeisiin. Nykynuoret ovat valveutuneita oman tulevaisuutensa rakentajia. He kyllä tietävät, missä kannattaa opiskella. Tuntuu kornilta puhua kuuntelusta ja osallistamisesta suunnitteluun, nyt kun 2,5 vuoden suunnittelutyö saattaa mennä hukkaan. Se ei silti vähennä kuuntelun ja osallistamisen merkitystä. Millainen lukioverkko vastaa opettajien mielestä tulevaisuuden lukion tarpeisiin? Millainen lukioverkko kiinnostaa nuoria? Sen haluaisin kuulla. Tänään Häsassa (27.1.) oli mainos uudesta yrittäjien lehdestä ”Hyrrä”. Kohta julkaistavan Hyrrän keskeisenä teemana on ”Miksi jäädä Hämeenlinnaan?”. Asiantuntijoina ovat nuoret. Tuon lehden haluan lukea ja myös kuulla lukiolaisten sekä 9. ja 8. luokkalaisten mielipiteen lukioverkosta. Onneksi parin viikon päästä on yläkoululaisten ” Vaikuta -älä valita”-päivä. Toivottavasti saadaan hyvää keskustelua aiheesta päätöksenteon pohjaksi.