Tukiryhmälläni oli tällä viikolla ilo järjestää
Työelämän arvot seminaari Museo Militariassa. Seminaarissa pohdittiin arvoja
soten, digitalisaation, taiteen ja urheilun sekä yleisesti työelämän ja
politiikan näkökulmasta. Täytyy sanoa, että yhteiskunta on isojen muutosten
edessä.
Hannu Juvonen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja, toi
omassa osuudessaan esille sote -johtamiseen liittyviä arvoja. Soten taustalla
oleva lainsäädäntö määrittää pitkälle tulevan sote -päätöksen arvomaailman.
Yksilön itsemääräämisoikeus, valinnanvapaus, palvelujen saatavuuden turvaaminen
sekä kustannusten hillitseminen ovat tavoiteltuja arvoja. Digitalisaatio tulee
olemaan osa ratkaisua, kun pohditaan sote -kustannusten hillitsemistä.
Jaakko Kankaanpää, Ambientia Oy:n Senior Business Advisor,
maalasi eteemme huiman kuvan maailmasta digitalisaation tuomien muutosten
myötä. Digitalisaation on muuttanut jo kaupankäynnin ja yritysten
arvonmuodostuksen logiikkaa pysyvästi. Entinen suuruuteen perustuva markkinaosuuden
hallinta ei enää toimi, vaan tarvitaan pieniä ketteriä yksiköitä tai tiimejä,
jotka voivat reagoida markkinoiden vaatimuksiin nopeasti ja luovasti. Ne
yritykset pärjäävät, jotka osaavat ennakoida ja reagoida havaittuihin
heikkoihin muutossignaaleihin. Jatkuva kehittyminen on keskiössä. Turvattua
työpaikkaa ei enää tulevaisuudessa välttämättä ole, mutta työpaikka osaajalle
kyllä löytyy – se saattaa vain vaihtua organisaatioiden muuttuessa.
Oli hienoa saada elämäni tärkeät ihmiset, vanhempani
näyttelijät Arja ja Matti Nurminen sekä mieheni valmennuspäällikkö Timo
Lehkonen, tilaisuuteen kertomaan urheilun ja näyttämötaiteen arvoista. Näyttämötaiteessa
ja joukkueurheilussa yksilön panos yhteisölle ratkaisee menestymisen.
Johtaja/valmentaja on keskiössä havaitsemaan näyttelijän/pelaajan potentiaalin.
Tarvitaan kykyä tuoda esille jokaisen osaaminen niin, että se palvelee kokonaisuutta
parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaisella yksilöllä on arvo kokonaisuuden
onnistumisen kannalta, mutta roolit vaihtelevat. Roolin myyminen
näyttelijälle/pelaajalle on ohjaajan/valmentajan onnistumisen ydin. Jokaisella
näyttelijällä/pelaajalla on omat tavoitteensa urallaan ja tavoitteiden tulee
tavalla tai toisella tulla yhteensovitetuksi myös saadussa roolissa. Muuten ”pakka
hajoaa”. Oikeiden pelaajien/näyttelijöiden löytäminen on keskeistä ja toisaalta
myös ohjaajan/valmentajan kyky antaa pelaajalle/näyttelijälle sytykkeitä oman
parhaansa esille tuomiseksi. Mieheni valmentaja Timo Lehkosen sanoin, täytyy
osata kutitella motivaatiota.
Omassa osuudessani pohdin arvojen murrosta työelämän ja
toisaalta politiikan näkökulmasta. Olen tutkinut työelämän arvoja vuodesta
2012. Kahden viime vuoden aikana olen havainnut suoriutumisen arvostamisen
vähentyneen ja hedonismin arvostuksen nousseen. Vapaa-aikaan aikaisemmin
liittyneet arvot ovat tulleet osaksi työelämän arvoja. Muutosta voisi selittää
sen kautta, että työelämä ei enää rajoitu vain 8-16 väliselle ajalla, vaan se
vie myös vapaa-aikaamme. On siis luonnollista, että työstä pitää myös löytää
nautintoa, jotta siihen on valmis 24/7. Tämä näkyy nykyään esimerkiksi
työhaastattelussa, jossa kandidaatti saattaa ilmoittaa mielellään tekevänsä
kaksi kuukautta 24/7 työtä, mutta sitten hän haluaa lähteä kuukaudeksi Balille.
Jos tämä ei sovi, ei hän ole kiinnostunut työstä. Tässäpä pohdittavaa
yrityksille, miten uudenlaiset vaatimukset ja toisaalta liiketoiminnan
nykykäytänteet saadaan sovitettua yhteen.
Politiikassa yhteisenä arvopäämääränä voidaan pitää
universaalia hyvää. Onhan yhteiskuntarakenne ja politiikka syntyneet juuri
siksi, jotta heikommista pidettäisiin huolta ja yhteistä hyvää kyettäisiin
jakamaan oikeudenmukaisesti kaikille. Keinoista näihin päämääriin pääsyksi on
erimielisyyttä eri puolueiden edustajien välillä. Olen kuitenkin sitä mieltä,
että nykyinen todellisuus syrjäytymisen ja vaikkapa ilmastonmuutoksen taholla
pakottaa meidät kaikki arvostamaan virikkeisyyttä, yhteiseen hiileen puhaltamista.
Politiikassa on lopetettava turhanpäiväinen nokittelu ja muiden tekemisistä
virheiden etsiminen. Sen sijaan pitäisi havaita, mitä opittavaa meillä olisi
muiden ajatuksista ja ideoista yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.