lauantai 25. maaliskuuta 2017

Hämeenlinna - kulttuurikaupunki


Kulttuurin merkitystä voidaan pohtia monesta eri näkökulmasta. Ensimmäiseksi ajattelen, että kulttuurilla on itsearvo eli kulttuuri itsessään on tärkeää. Se kantaa merkityksiä meistä tässä hetkessä ja toisaalta siirtää menneiden sukupolvien merkityksiä meille tähän hetkeen. Ilman kulttuuria emme tiedä mistä olemme tulleet ja mihin näytämme olevan menossa.

Kulttuurilla on myös kautta aikojen ollut ihmisyyteen liittyvien tunteiden välittämisen merkitys. Kulttuuri avaa sydämemme tuntemaan asioita, joihin emme pääsisi käsiksi muuten. Ajatellaan vaikka musiikkia. Mikä muu vie meidät silmänräpäyksessä takaisin lapsuuteen kuin tuttu iltalaulu tai takaisin ensirakastumisen tunteeseen, kun kuulemme juuri siihen tilanteeseen liittyneen kappaleen.

Tunteiden synnyttämisen kautta kulttuurilla on myös ihmistä eheyttävä vaikutus. Kun ihminen pääsee käsiksi koettuihin tunteisiin, hän pystyy työstämään niitä. Vaikeat tunteet voidaan kulttuurin keinoin saada esille ja muokata uudelleen rakentaen ihmisen persoonallisuutta kohti eheyttä.

Voidakseen olla kulttuurikaupunki, täytyy Hämeenlinnassa olla monipuolista kulttuuritarjontaa. Otan esimerkin urheilusta. Hämeenlinnaa pidetään urheilukaupunkina. Tämä brändi syntyy mestaruussarjatason joukkueista, kuten HPK, vahvasta muusta seuratoiminnasta ja hyvistä mahdollisuuksista harrastaa eri lajeja. Voidaksemme kutsua Hämeenlinnaa kulttuurikaupungiksi, emme voi unohtaa ”mestaruussarjatasoisten” toimijoiden ylläpitämistä Hämeenlinnassa. Tarvitsemme edelleen kaupunginteatterin ja laadukasta orkesteritoimintaa. Tarvitsemme vahvoja muita kulttuuritoimijoita ja hyvät mahdollisuudet harrastaa kulttuurin eri muotoja.

Lastenkulttuurin asema Hämeenlinnassa on mielestäni vahva. Meillä on ARX ja Miniteatteri ja valtakunnan tasollakin ajateltuna todella korkealaatuinen Lasten taidefestivaali Hippalot . Hämeenlinnassa on hyvän mahdollisuudet harrastaa eri kulttuurimuotoja ja meillä on myös vahvoja harrastajapohjalta toimivia toimijoita, kuten Eräs Teatteri.

Eniten olen huolissani mestaruussarjatasoisen kulttuuritoiminnan tulevaisuudesta Hämeenlinnassa. Ilman Hämeenlinnan kaupunginteatteria ja laadukasta klassisen musiikin tarjontaa, emme voi kutsua itseämme kulttuurikaupungiksi ja toisaalta emme voi tarjota tänne muuttaville elämyksiä, jotka kiinnittäisivät heidät osaksi kaunista kaupunkiamme. Sen tekee tänään urheilun puolella HPK, kun se taistelee jääkiekon pudotuspeleissä. Sen tekevät tänään myös Hämeenlinnan kaupunginteatterin näyttelijät Lasse Sandberg ja Liisa Peltonen, kun he tarjoavat yleisölle mahdollisuuden päästä käsiksi omiin tunteisiinsa tulkitsemalla sydämellä Ingmar Bergmanin näytelmän ”Kohtauksia eräästä avioliitosta”.   

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Visio ylivertaisten tietoliikenneyhteyksin Hämeenlinnasta


Ajattele, jos Hämeenlinnan keskustan alueella olisi mahdollisuus päästä wifi-verkkoon, menet sitten minne tahansa. Mitä mahdollisuuksia tämä toisikaan sekä etätyöskentelyyn että opiskelun viemiseen ulos luokkahuoneista. Miten se elävöittäisi keskustaa, sen kahviloita ja kauppoja ja mahdollistaisi myös Hämeenlinnaan tulevien turistien palvelemisen.

Innostuisitko yrittäjänä, jos Hämeenlinnassa olisi Suomen nopeimmat verkkoyhteydet, joiden avulla yritykset voisivat linkittää tuotantonsa yhteen siten, että ajantasaisesti tiedettäisiin koko tuotantoketjun toimintakapasiteetti ja eri toimintojen kulloinenkin tarve. Ei tulisi ylituotantoa ja tavarat liikkuisivat jouhevasti koko tuotantoketjun ajan. Jokainen katkos tuotantoketjussa aiheuttaa hallaa yritykselle. Katkeamaton tuotantoketju on kilpailutekijä. Mitä jos me voisimme tarjota tähän mahdollisuuden Hämeenlinnassa.

Entäpä, jos maaseutuelämästä haaveileva helsinkiläinen kuulisi, että meillä on Hämeenlinnassa vireitä pitäjiä, joissa tietoliikenneverkko on yhtä nopea kuin Kalliossa. Mitä, jos hän innostuisi mahdollisuudesta asua maaseudulla, luonnon rauhassa ja toisaalta tehdä töitä ja opiskella jouhevasti toimivan tietoliikenneverkon ansiosta. Jos tämä helsinkiläinen pääsisi vielä virtuaalisesti tutustumaan Hauhon, Tuuloksen, Iittalan, Lammin ja Rengon pitäjiin ja vapaisiin tontteihin ja asuntoihin siellä, hän saattaisi löytää itselle ja perheelleen unelmapaikan asua.

Millainen Hämeenlinna olisikaan, jos saisimme edellä esitetyn visioin toteutumaan.  

Se on mahdollista.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Tarvitsemme(ko?) lähikouluja


Tulevalla valtuustokaudella tullaan käymään keskustelua lähikoulujen säilyttämisen tarpeesta. Vastakkain ovat pienten koulujen investointi- ja käyttökustannukset ja pienten koulujen tarpeellisuus toisaalta alueen elinvoimaisuudelle ja ennen kaikkea oppilaiden hyvinvoinnille. Kysymys kuuluu: ovatko pienten koulujen aiheuttamat kustannukset kunnalle niin suuret, että ne ylittävät koulujen merkityksellisyyden alueen elinvoimaisuuden säilyttäjänä sekä koulujen tarjoaman pienen yhteisön turvan tarpeen varsinkin arkojen ja syrjäänvetäytyvien oppilaiden kohdalla? Tuleva valtuusto joutuu arvovalintojen ääreen.

Hämeenlinnassa on meneillään isojen koulujen rakentamisen buumi. On kuitenkin selvää, että kaikille oppilaille ei iso koulu sovi. Rohkeat ja ulospäinsuuntautuneet oppilaat ottavat kyllä paikkansa tilassa kuin tilassa, mutta näin ei ole kaikkien kohdalla. Arat ja syrjäänvetäytyvät oppilaat tarvitsevat hallittavissa olevan oppimisympäristön, oman paikan ja tutut turvalliset ihmiset ympärille. Tunne turvallisuudesta edistää oppimista ja turvattomuus estää sen. Tämä on keskeisin syy, miksi kannatan Myllymäen ja Ortelan kaltaisten ison koulun kupeessa olevan pienen lähikoulun säilyttämistä.

Kun alueelta lähtee koulu, alueen houkuttelevuus vähenee. Lapsiperheet eivät hevin muuta alueelle, jossa koulumatka varsinkin pikkuoppilaiden kohdalla jää sellaiseksi, että se ei edellytä koulukuljetuksen saamista mutta toisaalta on jo niin pitkä, että yksin matkan kulkeminen on pienelle lapselle haasteellista. Tämä tulee tulevaisuudessa eteen Miemalan alueella, mikäli koulu sieltä lakkautettaisiin. Kyläyhteisön elinvoimaisuudelle koulun säilyminen on merkityksellistä. Pelkäänkin Alvettulan, vielä vireän kyläyhteisön näivettymistä, mikäli Alvettulan koulu ei syystä tai toisesta saisi olemassaolon oikeutusta. Pidänkin Alvettulan ja Miemalan koulujen säilyttämistä näiden syiden vuoksi tärkeänä.


Olen kuitenkin realisti. Tällä hetkellä tiedämme, että Hämeenlinnan asukasluku on laskenut. Oppilasmäärät tulevat laskemaan. Hämeenlinna näivettyy, ellei asukaslukua ei saada nousemaan.  Siksi on tehtävä kaikki, jotta tänne muuttaisi uusia ihmisiä. Tarmokkaat toimenpiteet tähän suuntaan ovat jo käynnissä. Tästä esimerkkinä Asemanrannan rakentaminen ja markkinointi sekä junavuorojen lisääminen. Uskon väkiluvun kasvuun ja teen kaikkeni, jotta suunta saadaan käännettyä. Elinvoimainen Hämeenlinna tarvitsee myös elinvoimaiset lähikoulut.