Väestötieteilijät puhuvat alueen väestönkehitykseen vaikuttavista
vetovoima ja pitovoimatekijöistä. Vetovoimatekijöitä ovat subjektiiviset
tunnetekijät, työ ja työmahdollisuudet, asuminen, palvelut, sijainti ja maine. Pitovoimatekijöitä ovat kaikki edellä
mainitut vetovoimatekijät, tyytyväisyys palveluihin ja paikkaan sekä identiteetti.
Käsillä olevaa palveluverkkotarkastelua pitäisi pohtia mielestäni näiden
tekijöiden kautta. Onhan asukasmäärän kasvu keskeisin valtuustokauden tavoite,
johon kaikki ryhmät ovat sitoutuneet.
Subjektiiviset tunnetekijät, vaikkapa entinen historia Hämeenlinnan asukkaana tai suvun juuret alueella, vaikuttavat kunnan houkuttelevuuteen. Millaisia kokemuksia Hämeenlinnasta on saatu ja vaikuttaako kaupunki kokemusten perusteella mukavalta paikalta asua?
Työ ja työmahdollisuudet ovat yhteydessä palveluverkkoon. Esimerkiksi silloin,
jos vuorotyötä tekevä harkitsee Hämeenlinnaan muuttoa. Onko vuoropäiväkoti hyvien
kulkuyhteyksien varrella tai onko koulu niin lähellä, että kouluun lähtevä lapsi
voi matkan kouluun tai koulukyytiin turvallisesti yksin kulkea? Asuminen on
Hämeenlinnassa halpaa, mutta asuinalueiden houkuttelevuus on yhteydessä alueen
palveluihin. Jos viemme koulun alueelta pois, ei alue ole enää niin
houkutteleva lapsiperheiden näkökulmasta. Palveluverkon tiivistäminen vaikuttaa osaltaan edellä mainittuihin vetovoimatekijöihin.
Terveys-, päivähoito ja koulutuspalvelut ovat kaikki
peruspalveluita, joilla on pitkä historia. Pitkä historia takaa myös sen, että
palvelut ovat pääsääntöisesti suhteellisen tasalaatuisia. Koulumaailmaan uutena
tulleet avoimet oppimisympäristöt ovat muokanneet opetuspalveluiden toteuttamisen
kirjoa. Isossa avoimessa tilassa, ison oppilasjoukon ohjaaminen ja opettaminen on
aivan erilaista koulunpitoa kuin perinteisessä yhden luokan
toimintaympäristössä. Toimintaympäristön erilaisuus asettaa uudenlaisia
vaatimuksia lasten itsesäätelytaidoille ja kyvylle toimia isossa ryhmässä. Lasten
ja nuorten itsesäätelytaitoja on tutkittu ja todettu niissä olevan suuria eroja. Nämä erot pitää huomioida ja antaa
vanhemmille mahdollisuus valita, millaiseen kouluun he lapsensa laittavat. Monimuotoinen
palveluverkko vastaa tähän tarpeeseen.
Ihmisellä on mielikuvia eri kaupungeista. Hämeenlinnan
luomia mielikuvia on tutkittu. Hämeenlinnasta tunnetaan esimerkiksi Aulanko ja
HPK. Goodman on tullut uutena ihmisten tietoisuuteen. Hämeenlinnaa pidetään
pienenä ja tylsänä. Pieni ja tylsä eivät välttämättä ole huonoja asioita
lapsiperheiden ja ikäihmisten mielestä, sillä nämä adjektiivit voidaan tulkita
myös tarkoittamaan turvallista ja helposti saavutettavaa. Meillä on maine, joka
vetoaa lapsiperheisiin ja ikäihmisiin. He ovat todennäköisiä tänne muuttajia. Silloin
myös palveluverkon tulee vastata näiden ryhmien tarpeisiin. Hämeenlinna on saanut
Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen jo useampaan otteeseen. Se kertoo, että olemme
tehneet hyvää työtä ja toisaalta asettaa vaatimuksia hyvän työn jatkamiseen. Palveluverkkopäätöksessä
kuntalaisilla on lupa vaatia lapsiystävällisiä perusteluja.
Kaikki edelliset tekijät vaikuttavat myös pitovoimaan.
Haluan kuitenkin pitovoimaan liittyen kirjoittaa vielä erikseen muutaman sanan
lukioverkosta. Meidän täytyy tehdä ratkaisu, joka pitää lukiolaiset
Hämeenlinnassa. Jo nyt on nähtävissä, että erikoislinjat vetävät. Niitä siis
tarvitaan ja niiden korkealaatuisuus tulee taata. Ammattitaitoiset ja asiastaan
innostuneet opettajat ovat tässä keskiössä, sekä terveet ja asianmukaiset
tilat, jotka vastaavat tulevaisuuden lukio-opetuksen tarpeisiin. Nykynuoret
ovat valveutuneita oman tulevaisuutensa rakentajia. He kyllä tietävät, missä
kannattaa opiskella. Tuntuu kornilta puhua kuuntelusta ja osallistamisesta
suunnitteluun, nyt kun 2,5 vuoden suunnittelutyö saattaa mennä hukkaan. Se ei
silti vähennä kuuntelun ja osallistamisen merkitystä. Millainen lukioverkko
vastaa opettajien mielestä tulevaisuuden lukion tarpeisiin? Millainen
lukioverkko kiinnostaa nuoria? Sen haluaisin kuulla. Tänään Häsassa (27.1.) oli mainos
uudesta yrittäjien lehdestä ”Hyrrä”. Kohta julkaistavan Hyrrän keskeisenä
teemana on ”Miksi jäädä Hämeenlinnaan?”. Asiantuntijoina ovat nuoret. Tuon
lehden haluan lukea ja myös kuulla lukiolaisten sekä 9. ja 8. luokkalaisten
mielipiteen lukioverkosta. Onneksi parin viikon päästä on yläkoululaisten ”
Vaikuta -älä valita”-päivä. Toivottavasti saadaan hyvää keskustelua aiheesta
päätöksenteon pohjaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti