Palveluverkko vetovoiman ja pitovoiman näkokulmasta

Väestötieteilijät puhuvat alueen väestönkehitykseen vaikuttavista vetovoima ja pitovoimatekijöistä. Vetovoimatekijöitä ovat subjektiiviset tunnetekijät, työ ja työmahdollisuudet, asuminen, palvelut, sijainti ja maine.   Pitovoimatekijöitä ovat kaikki edellä mainitut vetovoimatekijät, tyytyväisyys palveluihin ja paikkaan sekä identiteetti. Käsillä olevaa palveluverkkotarkastelua pitäisi pohtia mielestäni näiden tekijöiden kautta. Onhan asukasmäärän kasvu keskeisin valtuustokauden tavoite, johon kaikki ryhmät ovat sitoutuneet.

Subjektiiviset tunnetekijät, vaikkapa entinen historia Hämeenlinnan asukkaana tai suvun juuret alueella, vaikuttavat kunnan houkuttelevuuteen.  Millaisia kokemuksia Hämeenlinnasta on saatu ja vaikuttaako kaupunki kokemusten perusteella mukavalta paikalta asua? 

Työ ja työmahdollisuudet ovat yhteydessä palveluverkkoon. Esimerkiksi silloin, jos vuorotyötä tekevä harkitsee Hämeenlinnaan muuttoa. Onko vuoropäiväkoti hyvien kulkuyhteyksien varrella tai onko koulu niin lähellä, että kouluun lähtevä lapsi voi matkan kouluun tai koulukyytiin turvallisesti yksin kulkea? Asuminen on Hämeenlinnassa halpaa, mutta asuinalueiden houkuttelevuus on yhteydessä alueen palveluihin. Jos viemme koulun alueelta pois, ei alue ole enää niin houkutteleva lapsiperheiden näkökulmasta. Palveluverkon tiivistäminen vaikuttaa osaltaan edellä mainittuihin vetovoimatekijöihin. 

Terveys-, päivähoito ja koulutuspalvelut ovat kaikki peruspalveluita, joilla on pitkä historia. Pitkä historia takaa myös sen, että palvelut ovat pääsääntöisesti suhteellisen tasalaatuisia. Koulumaailmaan uutena tulleet avoimet oppimisympäristöt ovat muokanneet opetuspalveluiden toteuttamisen kirjoa. Isossa avoimessa tilassa, ison oppilasjoukon ohjaaminen ja opettaminen on aivan erilaista koulunpitoa kuin perinteisessä yhden luokan toimintaympäristössä. Toimintaympäristön erilaisuus asettaa uudenlaisia vaatimuksia lasten itsesäätelytaidoille ja kyvylle toimia isossa ryhmässä. Lasten ja nuorten itsesäätelytaitoja on tutkittu ja todettu niissä olevan suuria eroja. Nämä erot pitää huomioida ja antaa vanhemmille mahdollisuus valita, millaiseen kouluun he lapsensa laittavat. Monimuotoinen palveluverkko vastaa tähän tarpeeseen.

Ihmisellä on mielikuvia eri kaupungeista. Hämeenlinnan luomia mielikuvia on tutkittu. Hämeenlinnasta tunnetaan esimerkiksi Aulanko ja HPK. Goodman on tullut uutena ihmisten tietoisuuteen. Hämeenlinnaa pidetään pienenä ja tylsänä. Pieni ja tylsä eivät välttämättä ole huonoja asioita lapsiperheiden ja ikäihmisten mielestä, sillä nämä adjektiivit voidaan tulkita myös tarkoittamaan turvallista ja helposti saavutettavaa. Meillä on maine, joka vetoaa lapsiperheisiin ja ikäihmisiin. He ovat todennäköisiä tänne muuttajia. Silloin myös palveluverkon tulee vastata näiden ryhmien tarpeisiin. Hämeenlinna on saanut Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen jo useampaan otteeseen. Se kertoo, että olemme tehneet hyvää työtä ja toisaalta asettaa vaatimuksia hyvän työn jatkamiseen. Palveluverkkopäätöksessä kuntalaisilla on lupa vaatia lapsiystävällisiä perusteluja.  

Kaikki edelliset tekijät vaikuttavat myös pitovoimaan. Haluan kuitenkin pitovoimaan liittyen kirjoittaa vielä erikseen muutaman sanan lukioverkosta. Meidän täytyy tehdä ratkaisu, joka pitää lukiolaiset Hämeenlinnassa. Jo nyt on nähtävissä, että erikoislinjat vetävät. Niitä siis tarvitaan ja niiden korkealaatuisuus tulee taata. Ammattitaitoiset ja asiastaan innostuneet opettajat ovat tässä keskiössä, sekä terveet ja asianmukaiset tilat, jotka vastaavat tulevaisuuden lukio-opetuksen tarpeisiin. Nykynuoret ovat valveutuneita oman tulevaisuutensa rakentajia. He kyllä tietävät, missä kannattaa opiskella. Tuntuu kornilta puhua kuuntelusta ja osallistamisesta suunnitteluun, nyt kun 2,5 vuoden suunnittelutyö saattaa mennä hukkaan. Se ei silti vähennä kuuntelun ja osallistamisen merkitystä. Millainen lukioverkko vastaa opettajien mielestä tulevaisuuden lukion tarpeisiin? Millainen lukioverkko kiinnostaa nuoria? Sen haluaisin kuulla. Tänään Häsassa (27.1.) oli mainos uudesta yrittäjien lehdestä ”Hyrrä”. Kohta julkaistavan Hyrrän keskeisenä teemana on ”Miksi jäädä Hämeenlinnaan?”. Asiantuntijoina ovat nuoret. Tuon lehden haluan lukea ja myös kuulla lukiolaisten sekä 9. ja 8. luokkalaisten mielipiteen lukioverkosta. Onneksi parin viikon päästä on yläkoululaisten ” Vaikuta -älä valita”-päivä. Toivottavasti saadaan hyvää keskustelua aiheesta päätöksenteon pohjaksi.