lauantai 6. lokakuuta 2012

Sitä saa mitä tilaa

Puutavaraa ja asfalttia voidaan tilata metreittäin, vettä kuutioittain ja sähköä vatteina. Kaikki mitattavia suureita, joiden tarve on jo etukäteen ennakoitavissa ja laskettavissa. Huhut kylläkin kertovat, että ei niidenkään tilaaminen aina ihan ongelmatonta ole. Kun tilaamista ja tuottamista laajennetaan koskemaan inhimillisiä palveluja, ollaan vielä enemmän heikoilla jäillä. Silti tilaaja – tuottajamalli on valittu koskemaan kaikkien kunnan toimintojen hallinnointia. Miksi näin?

Meillä on erinomaisesti toimivat kunnan oman tuotannon tuottamat palvelut. Niitä täydennetään ulkopuolelta ostetuilla yksityisillä palveluluilla. Tämä siksi, että yksityiseltä ostetut palvelut ovat ainakin toistaiseksi olleet kunnan kannalta edullisempi ratkaisu, kuin oman palvelun laajentaminen. Tilanne ei kuitenkaan ole ihan niin yksiselitteinen.

Tilaaja-tuottajamallin ongelma on tilaaminen. Mitä tilataan tai paremminkin mitä tarpeita kuntalaisilla tullee olemaan, jotka vaativat palvelun tilaamista? Miten tilataan, etteivät markkinaoikeuskäsittelyt viivästytä tilauksen etenemistä ja että saadaan juuri sitä mitä halutaan? Miten eri palveluntuottajien tuotteita voidaan aidosti verrata toisiinsa?

Otan esimerkin päivähoidosta. Palvelusopimus edellyttää hyvin moninaisten ja moniammatillisten palvelujen ja velvoitteiden toteuttamista kunnallisessa päivähoidossa. Oma tuotanto tekee jatkuvaa kehitystyötä yhteistyössä muiden kunnan toimijoiden kanssa. Nämä velvoitteet eivät ainakaan vielä kosketa kaikessa laajuudessaan yksityistä päivähoitoa. Ei siis ihme, että yksityinen tuotanto pystyy tarjoamaan palvelujaan omaa tuotantoa edullisemmin. Kuntalaisen kannalta keskeistä on, että palvelutarjoajasta huolimatta hän voi olla varma saamansa palvelun laadusta.

Palvelujen tilaamisessa avainsana on sopimusohjaus. On tärkeää, että yksityisille tuottajille tehdyissä tarjouspyynnöissä asetetaan palvelun laadulle ja muille toiminnoille samat reunaehdot, kuin mitkä ohjaavat kunnallisen päivähoidon tuottamista. Vasta sitten voimme todella verrata eri tuottajien toimintojen kustannustehokkuutta toisiinsa ja tehdä aidosti kunnan talouden ja palvelujen laadun kannalta oikeita ratkaisuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti