sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Ehdokas Helena Lehkosen (152) "syvähaastattelu"


Pohdin vaalipäällikköni kanssa, että mitäs jos tehtäisiin minusta haastattelu ja pistettäisiin se näin blogin kautta julkisuuteen. Saisivat äänestäjät hieman eri kantilta selvyyttä millainen ihminen olen. Näin tehtiin. Eli olkaatten hyvä – ehdokas Helena Lehkosen (152) ”syvähaastattelu”.


Mikä on koko nimesi?
Helena Marjukka Lehkonen (os. Nurminen). Välillä häpesin toista nimeäni, sillä pienenä rasavillinä tyttönä pojat kutsuivat minua välillä Kenraali Jukaksi. Olihan se häpäisy, että nimessä on pojan nimi mukana.

Missä asut?
Asun Hirsimäessä, Ahveniston sairaalalta noin 2 km Renkoon päin.

Millainen perhe sinulla on?
Perheeseeni kuuluu kaksi lasta, 13- ja 17- vuotiaat pojat, mieheni Timo ja koiramme Osku.

Lempiruokasi?
Koko pienen ikäni olen pitänyt pastasta, mutta pari vuotta sitten jouduin lopettamaan vehnän syönnin. Nykyään pidän fetasalaatista ehkä kaikkein eniten. Niin ja makkaraa tykkään myös syödä.

Horoskooppimerkki?
Diplomaattinen Vaaka

Mitä inhoat?
Epäreiluutta

Mitä rakastat?
Sitä että saa rakastaa ja saa rakkautta.

Missä olet 10 vuoden kuluttua?
Yrittäjänä ja tutkijana. Hiljaisen tiedon analysointi on vienyt minua ympäri Suomea ja olen päässyt tutustumaan moniin mielenkiintoisiin ihmisiin. Politiikkaa teen edelleen.

Paras saavutuksesi?
Ihanat lapset ja väitöskirjan loppuun saattaminen. Kunnia ihanista lapsista kuuluu tietysti myös heille itselleen ja Timolle. Ja kun tarkemmin ajattelen, perheellä oli myös suuri merkitys väitöskirjan kirjoittamisen mahdollistajana. Olen onnekas J

Pahin mokasi?
Niitä on monia. Yksittäistä mokaa en tähän hetkeen muista, mutta minulla on tapana päästää suustani todellisia sammakoita yrittäessäni yllättävässä tilanteessa tehdä vaikutuksen puhekumppaniini. Usein tilanne etenee niin, että sanon jotain tyhmää ja sitten pahennan tilannetta alkamalla selitellä sanomaani. Lopulta olen solmussa…hissi, kassajono ym. ovat pahoja

Miksi haluat kunnallispolitiikkaan?
Kiinnostukseni lähti väitöstyöstäni, jossa tutkin rehtoreiden työssä selviytymistä. Rehtoreiden suusta kuulin useaan otteeseen, miten poukkoileva kunnallispolitiikka hankaloittaa heidän työtään. Ajattelin silloin, että politiikkaan on päästävä, jotta pääsee vaikuttamaan koulujen asioihin. Neljä vuotta lasten ja nuorten lautakunnassa on ollut hyvä oppi ja olen nähnyt, miten laaja kenttä pitää lasten ja nuorten asioiden hoitamiseksi hallita. Mutta on selvää, että todellinen vaikuttaminen vaatii paikan valtuustoon ja mielellään myös kaupunginhallitukseen.

Mitä teet jos et pääse valtuustoon?
Keskityn entistä paremmin yritykseni eteenpäin viemiseen ja hoidan annetut luottamustehtävät mahdollisimman hyvin. Mutta haluan uskoa, että nyt on minun vuoroni päästä käyttämään omaa osaamistani kaupunkilaisten hyväksi J

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti