Pohdintoja hallitusneuvotteluista

 

Kokoomuksen tavoitteena on saada Suomen talouden suunta oikaistua ja velkakierre taittumaan. Keskiössä on työn tekemisen lisääminen. Työn tekemisen lisääminen kasvattaa verotuloja, vähentää tukien tarvetta ja lisää ostovoimaa. Uskoisin, että tuleva hallitus tullee porrastamaan työttömyysturvaa niin, että se kannustaa ihmisiä menemään töihin. Lisäksi ajattelisin olevan tarpeen mm. alentaa eläkeläisten työnteon verotusta kannustamaan työntekoon omien voimien mukaan. Yritysten tulisi voida neuvotella paikallisesti palkoista, joka lisäisi halukkuutta työllistää. Lisäksi oppisopimuskoulutuksen lisääminen vähentäisi täysin uuden työntekijän palkkaamisen riskiä.

Näissä tavoitteissa uskoisin perussuomalaisten olevan hyvinkin samoilla linjoilla. SDP:lle työttömyysturvan porrastus saattaa olla liian iso pala purtavaksi. Myös paikallinen sopiminen saattaa olla SDP:lle vaikea asia hyväksyä. Työllisyyteen liittyy myös olennaisena osana osaavan työvoiman tarve ja sitä kautta tarve työperäiselle maahanmuutolle. Vaikka Perussuomalaiset ovat loiventaneet lausuntojaan asian tiimoilta, en usko heidän lopulta kuitenkaan taipuvan maahanmuuton lisäämiseen. SDP sen sijaan näkee maahanmuuton merkityksellisenä Suomen tulevaisuuden kannalta.

Kokoomus haluaa panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Näemme vihreän siirtymän olevan Suomen taloudellisen nousun yksi tukipilari. Tähän ajatteluun eivät Perussuomalaiset yhdy. Sen sijaan SDP on vahvasti vihreän siirtymän kannalla ja näkevät sen mahdollisuutena. Vihreän siirtymän yksi osa-alue on metsäpolitiikka, johon kietoutuvat niin metsiensuojelu, hakkuut, hiilinielukeskustelu, luontokato jne. Näkisin, että perussuomalaiset ja Kokoomus ovat metsäpolitiikassa lähempänä toisiaan kuin SDP ja Kokoomus.

EU-politikassa Kokoomus on lähempänä SDP:tä kuin Perussuomalaiset. Tosin pohdin, että onko Perussuomalaisten EU-vastustus todellista vai seurausta viimeisimmistä EU:n päätöksistä koskien esimerkiksi metsien käyttöä ja sähkön pörssihinnoittelua. Nämä kun ovat nostattaneet kansassa paljon vastustusta ja siinä ehkä Perussuomalaiset ovat nähneet paikan iskeä. Ja oikein näkivätkin, jos tarkastellaan vaalitulosta. EU:lla on kuitenkin iso merkitys tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkumisen mahdollistamisessa. Asia, joka on aivan keskeinen myös Suomen talouden kasvun kannalta. Voi siis olla, että Perussuomalaiset ottavat vielä lusikan kauniiseen käteen.

Miten siis hallitusneuvotteluissa käy? Tuntuu siltä, että SDP ei edes halua hallitukseen, vaan jää mielellään maksamaan kalavelkoja hallituskaudella saadusta kritiikistä. Tilanne toki saattaa muuttua, koska Sanna Marin ilmoitti jättäytyvänsä pois SDP:n puheenjohtajan paikalta. Itsekin ehkä haluaisin nähdä Perussuomalaiset hallitusvastuussa ihan vaan sen vuoksi, että nähtäisiin miten sloganit ”Sähkön hinta alas! sitten käytännössä toteutetaan. Näillä sloganeilla porskuttavien olisi hyvä joutua vastaamaan sanoistaan myös teoilla. Pidän kuitenkin Perussuomalaisten arvopohjaa itselleni kovin kaukaisena. Lisää väriä hallituskarttaan toisivat kuitenkin todennäköisesti RKP sekä KD, miksei myös Liike Nyt. Punavihreää sieltäkään ei kyllä karttaan heru ja sitä pidän kaltaiselleni kokoomuslaiselle harmillisena.

Panostetaan opinpolun alkupäähän

 Oppimistulokset ovat laskeneet. Suomalaisten osaaminen on uhattuna. Osaamisen suotuisa kehitys läpi elämän, vaatii vaikuttavia toimia varsinkin opinpolun alussa.

Esiopetus ja perusopetuksen alkuvaihe luovat pohjan kaikelle oppimiselle. Tähän ikäkauteen on pystyttävä satsaamaan resursseja: opettajan aikaa ja tarvittaessa erityisopettajan tukea. Pienet ryhmät ja mahdollisuus saada oman tasoista tukea matemaattisten ja äidinkielen taitojen oppimisessa heti alkuvaiheessa kantavat läpi koko opinpolun.

Kun opetus on eriytetty niin, että jokaisella on mahdollisuus saada sopivasti onnistumisen kokemuksia ja toisaalta haasteita, syntyy myös myönteinen kuva itsestä oppijana. Tällä on iso merkitys opiskeluun motivoitumisen kannalta. Jos opetus menee ”yli hilseen” motivaatio laskee ja syntyy häiriökäyttäytymistä. Kukapa jaksaisi innostua sellaisesta tekemisestä, josta seuraa vain huonouden kokemuksia. Ehkä tässä on myös yksi syy koulujemme heikentyneeseen työrauhaan.

Kritisoin nykyisen hallituksen koulutuspoliittista linjaa panostaa opinpolun loppupäähän. Jos et osaa lukea, kirjoittaa ja laskea kunnolla, eivät lukion ja ammatillisen koulutuksen vaativat sisällöt ole opiskelijalle motivoivia kahlata läpi. Jokainen voi miettiä kohdaltaan, miltä tuntuisi opiskella uusia asioita vain hatarasti hallussa olevalla kielellä ja käsitteillä. Tässä tilanteessa ovat monet syntyperäiset suomalaiset puhumattakaan maahanmuuttajien tilanteesta.

Huolehditaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa tuki oppia oppimisen perustaidot heti opinpolun alkuvaiheessa. Se luo perustan oppimistulosten nousuun, osaamisen kehittämiseen ja innovaatioiden syntymiseen Suomessa.

Varhaiskasvatuksessa syli tulee olla saatavilla

Lapsen edun tulee olla ensisijainen tavoite, kun puhutaan varhaiskasvatuksesta. Mitä se lapsen etu tarkoittaa? Itse ajattelen sen nimenomaan olevan lapsen ikäkauden ja omaleimaiset luonteenpiirteet huomioivaa kohtaamista. Turvallinen syli tulee olla tarvittaessa saatavilla.

Hämeen Sanomat haastatteli minua helmikuun loppupuolella kokemuksista Hämeenlinnassa käytössä olevasta ryhmärakenteesta ns. 1-5 vuotiaiden ryhmän toimivuudesta. Reunamo educationin tutkimuksen mukaan uusi ryhmärakenne on imaissut alle kolmivuotiaat hieman paremmin toimintaan mukaan kuin aikaisemmin, mutta vastaavasti vetäytyminen on lisääntynyt ja esimerkiksi esineleikit ovat vähentyneet 3-5 vuotiailla. Kuten aina, uudistuksilla on sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia. Nyt täytyisi tutkia, miten kokemukset ryhmärakenteen toimivuudesta vaihtelevat eri ryhmien ja talojen välillä.

On selvää, että varhaiskasvatuksessa tarvitaan ammattilaisia ja käsiä kohtaamaan lapsia ja tukemaan heidän yksilöllistä kehitystään. On ryhmärakenne mikä tahansa, syli tulee olla saatavilla sitä tarvittaessa ja kasvun tuki taata lapsen oppimisen herkkyyskausien aikana. Tähän tulee panostaa. 

Eduskuntavaaliehdokas Helena Lehkonen-esittelyvideo nyt nähtävillä

Väkivallan siemenet saavat pelosta ja näköalattomuudesta kasvuvoimaa

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, koska väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Jo nyt on nähtävissä akuutti työvoimapula useilla eri aloilla. Esimerkiksi hoivayksiköitä on jouduttu sulkemaan henkilöstöpulan vuoksi. Emme saa olla naiiveja maahanmuuttopolitiikassamme, mutta emme myöskään pelotella asialla. Pelottelu lisää pelkoa ja pelossa väkivallan siemenet alkavat kasvaa. Jos siis olemme oikeasti huolissamme sisäisestä turvallisuudesta, meidän pitää pelottelun sijaan satsata Suomeen muuttavien kotoutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. 

Otetaan työperäisen maahanmuuton sujuvuus yhdeksi tavoitteeksi. Luovutaan tarveharkinnasta, sillä henkilöstöä palkkaavat tahot osaavat kyllä itse määrittää työntekijätarpeensa. Käytetään tarveharkintaan kuluvat eurot kotoutumista edistäviin toimiin ja tuetaan työnantajia uusien työntekijöiden ja heidän perheidensä arjen sujuvoittamisessa. 

Mitä paremmin onnistumme kotoutumisessa sen paremmin yhteiskuntamme säilyttää toimintakykynsä ja turvaamme yritystemme työvoiman saannin ja palvelujen saatavuuden. Lisäksi tarvitsemme viisasta päihdepolitiikkaa sekä vaikuttavia yhteiskuntaan sitouttavia, työnteon ja oman tulevaisuuden rakentamisen mahdollistavia toimia jokaisen syrjäytymisriskissä olevan kohdalla. Näin lisäämme yhteiskunnan vakautta ja vähennämme väkivaltaa ja näköalattomuutta läpi koko Suomen.

Ikäihmisten asumisen suunnitteluun ennakointia, jotta ”meikä voi asuu, missä haluu”

 

Kanta-Hämeessä arvioidaan asuvan vuonna 2030 liki 30000 yli 75-vuotiasta. Vuoteen 2040 mennessä, yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä kaksinkertaistuu. Nyt kun hyvinvointialueet aloittivat, siirtyivät myös ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tehostettu palveluasuminen, omaishoito ja kotihoito alueen hoidettavaksi. Kunnille jää kuitenkin merkittävä tehtävä huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja myös asumisesta. Ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämisen suunnitelmallinen toteutus on aivan keskeistä, jotta ikäihmisten osuuden kasvaessa vältytään raskaampien tukitoimien kasvusta samassa suhteessa.  

Ikäihmisille suunnattu Meikä asuu, missä haluu -hankkeen kysely tuotti arvokasta tietoa ikäihmisten odotuksista asumisen suhteen. Hyvä terveys, turvallinen koti ja tuttu naapurusto nousivat kyselyssä keskiöön (Arjessa mukana 2/2022). Mahdollisten ongelmien ennakointi tulisi saada brandättyä houkuttelevaksi, jotta toimeen tartuttaisiin terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi silloin, kun voimavaroja toimia on vielä hyvin jäljellä.

Terveyden edistäminen vaatii jokapäiväiseen elämään liittyviä toimia. Ei mitään kummallisia kommervenkkejä, vaan arkiliikuntaa ja myös tietoista voima- ja tasapainoharjoittelua. Itse ei tarvitse liikkeitä keksiä, vaan voitas.fi sivulta löytyy runsaasti tietoa yli 65-vuotiaiden liikkumista tukemaan. Kaupungin tehtävä on pitää huolta monipuolisista liikuntamahdollisuuksista sekä kulkuväylien turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Tämä palvelee myös vammaisia ja lapsiperheitä. Kaupungin esteettömyysohjelman (https://www.hameenlinna.fi/hallinto-ja-talous/organisaatio/esteeton-hameenlinna/) tavoitteisiin tulee päästä vuoteen 2025 mennessä.

Turvallinen asuminen vaatii sekin ennakkosuunnittelua. Muistisairauksien lisääntyminen, liikkumisen vaikeutuminen, pihatöistä selviäminen ym. ovat asioita, joihin varautumisessa tulisi olla sekä pitkän että lyhyen tähtäimen tavoitteet. Ohjausta, neuvontaa ja myös uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan. Kaupungin tulisikin miettiä, miten tuota ohjausta neuvontaa olisi parasta toteuttaa. Uudenlaisena avauksena pohdin mahdollisuutta organisoida alueellista talonmiestoimintaa yhteistyössä kaupungin kiinteistöistä huolehtivien tahojen kanssa. Tämä tukisi omakotitaloissa asuvien ikäihmisten selviytymistä arjessa. Korjausrakentamista tarjoavat yritykset voisivat ottaa ikäihmisten tuen ja neuvonnan osaksi rakennuspalveluitaan.

On ensiarvoisen tärkeää. että otamme kunnissa vakavasti turvallisen asumisen ja elinympäristön varmistamisen tehtävän, jotta ”meikä voi asuu, missä haluu” mahdollisimman pitkään.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroni budjettivaltuustossa 14.11.22

Neljän vuoden rupeama Hämeenlinnan Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana lähestyy loppuaan. On aika antaa aikaa muiden luottamustehtävien hoitoon. 

Ohessa tältä osin viimeinen budjettivaltuuston ryhmäpuheenvuoroni. Kohti uusia haasteita 💙

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö

Olemme tänään täällä hyväksymässä talousarviota vuodelle 2023 sekä taloussuunnitelmaa vuosille 2024-2025. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty sanotaan. Hyvä, että suunnitellaan, mutta muutokset joiden keskellä suunnitelmia tehdään ovat niin suuria, että jokaisen tulee varautua suunnitelmien muuttumiseen aiotusta toimintaympäristön muuttuessa. Emme saa jäädä tulee makaamaan – kuten sanotaan.

Mitä epävarmuustekijöitä on sitten ilmassa: globaalissa maailmassa aloitan Ukrainen sodasta, siirryn ilmastokysymyksistä johtuviin muutoksiin, jatkan EU:n tavoitteilla, josta luontevasti päästään Suomen tasolle hyvinvointialueuudistukseen ja ensi kevään eduskuntavaaleihin. Kaikki nämä ilmassa olevat pallot ovat yhteydessä kustannusten nousuun tai laskuun, valtionosuuksien nousuun tai laskuun, ihmisen tulotason nousuun tai laskuun. Voipi olla että nousee voipi olla että laskee, mutta kuten presidentti Koivisto on todennut, jos emme tiedä miten käy, olettakaamme, että käy hyvin. Ja jatkan tähän vielä itse, että kuulostellaan silti herkällä korvalla mitä mahdollisia muutostekijöitä on tulossa ja varaudutaan niihin ennakoidusti.

Keväällä hyväksytty strategia antaa tälle ennakoinnille hyvät mahdollisuudet. Isot tavoitteet: hyvinvoivien ihmisten yhteisöllinen kaupunki, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kaupunki sekä elinvoimainen kasvun kaupunki, on jaettu useisiin alatavoitteisiin, jotka yhdessä toteutuessaan mahdollistavat näiden isojen tavoitteiden toteutumisen. Näitä tavoitteita mittaamalla voimme havaita hiljaisia muutossignaaleja ja reagoida niihin tarvittaessa. Päätöksenteon tulee perustellusti viedä Hämeenlinnaa strategisten tavoitteiden suuntaan. Jokainen kuntalainen voi omalla kohdallaan haastaa meidät päättäjät vaikka tämän päivän päätöksistä ja pyytää perusteluja päätöksenteolle. Ja ne pitää myös voida antaa.  Strategian isot tavoitteet ovat varmasti koko suunnitelmakauden vuoden 2025 asti hyvin ajankohtaisia, mutta meiltä täytyy löytyä tarvittaessa joustavuutta uusien keinojen valintaan, mikäli muutokset sitä vaativat.

Kokoomukselle tärkeää on elinvoiman ylläpitäminen. Kakku pitää leipoa ennen kuin se jaetaan. Kaikki puolueet ovat sitoutuneet yrittäjäystävällisyyteen ja elinvoiman kasvattamiseen. Yritykset luovat työpaikkoja, työpaikat tuovat verotuloja ja verotuloilla voimme tarjota palveluja kuntalaisille. Yksinkertaista eikö vain. Tuleva hyvinvointialue ja erityisesti Assi sairaalan valmistuminen tuo Kanta-Hämeeseen uusia työpaikkoja ja osaajien tarve tulee olemaan valtava. Meidän täytyy ylläpitää kaupunkimme houkuttelevuutta ja elinvoimaisuutta, jotta osaajat kokevat kaupunkimme mielenkiintoisena asuinpaikkana. Monipuolinen työpaikkatarjonta, laadukkaat varhaiskasvatus ja opetuspalvelut ja innostava kulttuuri ja liikuntatarjonta edistävät niin täällä asuvien viihtyisyyttä kuin myös kaupunkimme veto ja lumovoimaan. Pidetään niistä siis huolta.

Meillä päättäjillä on tänä vuonna suhteellisen helppo rasti päättää noin 8,4 miljoonaa ylijäämäisestä budjetista. Yhteistyö on ollut rakentavaa. Pidetään siitä kiinni myös sitten, jos joudumme tekemään vaikeita päätöksiä. Vain yhteistyön kautta, kuntalaisia ja toisiamme kuunnellen pääsemme vaikeissa tilanteissa eteenpäin.

Haikeana lopetan tämän tällä erää viimeisen Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroni. On aika antaa ryhmyrivastuu jollekin muulle ja jättää itselle enemmän aikaa muiden luottamustoimien hoitoon. Näillä sanoilla ja teitä jokaista poliitikkoa sekä viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä kiittäen totean kokoomuksen hyväksyvän esitetyn talousarvion vuodelle 2023 sekä taloussuunnitelman vuosille 2024-2025.