Opetuspalveluiden tulevaisuus Hämeenlinnassa

 

Hämeen sanomissa uutisoitiin (Häsa 19.2) opettajille tehdyn kyselyn tuloksista: Mikä opettajia väsyttää? Tulos ei ihmetytä. Opetustuntien ja auttavien käsiparien vähyys kuormittavat opettajia. Leikkaukset edellä esitetyista asioista olivat niitä ensimmäisiä päätöksiä, joita jouduimme lasten ja nuorten lautakunnassa tekemään kohta päättyvän valtuustokauden alussa. Leikkausten seuraukset näkyvät nyt.

Tulevaisuus ei näytä yhtään ruusuisemmalta. Syitä on monia. Koulu ja päiväkotirakennusten kunto on pääsetetty vuosien kuluessa niin huonoksi, että remontit tulevat vääjäämättä tarpeellisiksi. Tämä tarkoittaa investointeja ja sitä kautta pääomavuokrien kasvamista. Nousevat vuokrat syövät taas entistä enemmän opetukseen käytettäviä euroja. Tuleva SOTE-ratkaisu tulee myös leikkaamaan kunnan verotuloja reippaasti, jolloin jälleen keskustellaan, minkä kokoisiin opetusryhmiin meillä on varaa.

Mikä ratkaisuksi? Mielestäni tulevan valtuuston tulisi erottaa pääomavuokrat kokonaan käyttömenobudjetista. Emme voi maksattaa aikaisempien vuosien huolimattomuutta nykyisillä lapsilla ja heidän perheillään ja leikata opetuksesta pääomavuokrien maksamiseksi. On jo tarpeeksi epäoikeudenmukaista, että tällä hetkellä lapset ja henkilökunta joutuvat kärsimään huonosta sisäilmasta ja remonttien aiheuttamasta härdellistä.

Toinen ehdotukseni koskee kompensaatiojärjestelmän rakentamista hyvin toimivien opetusjärjestelyiden palkitsemiseksi. Tällä tarkoitan sitä, että jos pystymme pitämään opetusryhmät pieninä, perustyön laadukkaana ja sitä kautta tarpeemme SOTE-järjestäjän vastuulla olevien psykososiaalisen tuen palveluihin kohtuullisina, tämän pitäisi näkyä kunnan taloudessa. Tarvitaan resurssiporkkanoita, jotta kunnissa ei löytäisi hanskoja tiskiin verorahojen vähyyden edessä ja suurennettaisi opetusryhmiä, vähennettäisi käsipareja entisestään ja ajateltaisi, että no SOTE hoitaa oppilaiden ongelmat – siellähän ne rahatkin ovat.

Opettaja Merja Pajunen-Putti ihan oikein penää poliittista vastuuta, jotta opetuksesta ei enää leikattaisi. Laadukas perusopetus on perusoikeus ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen huomattavasti halvempaa, kuin vahinkojen korjaus. Ja se on myös moraalisesti ainoa oikea tapa toimia.