torstai 21. kesäkuuta 2018

Kohtaamisia Hämeessä 2. - Kohtuus kunniaan




Jatkuvan kasvun tie ei ole ekologisesti kestävä – tarvitaan kohtuullisuuteen perustuvaa talousajattelua. Näin muutamat viisaat naiset haastelivat Apparan saunassa. Vääjäämättä tuli mieleen taloustieteilijä Kate Raworthin ajattelu. Hän toteaa Maailman kuvalehden artikkelissa seuraavaa: ”Katsokaa luontoa. Luonto ei noudata jatkuvan kasvun käyrää, vaan se pyrkii kukoistamaan. Jos joku kasvaa jatkuvasti, kutsumme sitä syöväksi.” ( www.maailmankuvalehti.fi/) Olen Raworthin ja niiden Apparan viisaiden naisten kanssa samaa mieltä.

Kohtuullisuus on unohdettu hyve, vaikka noudattamalla kohtuullisuutta, meille jäisi enemmän jaettavaa. Kukoistus jatkuvan kasvun sijaan antaa kaikille tilaa olla parhain itsensä. Kun jokainen on parhain itsensä, tarvitaan yhteiskunnan tukea vähemmän. Menot pienenevät, emmekä ole riippuvaisia jatkuvan talouskasvun tuomista lisäeuroista. Maailma pelastuu.

Myönnetään – eivät asiat mene noin yksinkertaisesti, vaikka kuinka toivoisi.  Maapallomme ei kuitenkaan näytä kestävän jatkuvan kasvun tietä. Päättäjien tehtävä on löytää ratkaisuja kukoistuksen synnyttämiseksi. Tarvitaan vakautta, jolle rakentaa tulevaisuutta. Tarvitaan uskoa tulevaisuuteen ja mahdollisuuksia rakentaa se omien vahvuuksien kautta. Tarvitaan tekoja, jotka osoittavat päättäjien haluavan edistää tavallisen arjen sujumista. Viime vuonna Suomessa syntyi 50 000 vauvaa. Saman verran kuin 1800-luvun nälkävuosina. On aika luoda uskoa ja vakautta tulevaisuuteen.

Hyvää juhannusta kaikille! Pysykää kohtuudessa 😊



sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Kohtaamisia Hämeessä 1. - Kaverin kanssa on mukavampaa


Elämäntapojen muutos tai uuden harrastuksen aloittaminen on aina mukavampaa, kun on kaveri. Olen tämän omakohtaisesti huomannut pilatestunneilla. Pilates on harrastus, joka sopii lähes jokaiselle. Valitettavasti Pilates-nimestä tulee monelle aluksi mieleen vain ”ärrä-vikainen” merirosvo 😊 Uudet asiakkaat saapuvatkin tunnille useimmiten kaverin kanssa. Ja kerran tunnille tultuaan, he yleensä sinne myös palaavat.

Lammin Pellavamarkkinoilla nousi esille huoli ikäihmisten motivoinnista ja mahdollisuuksista pitää itsestään huolta. Liikkuminen ja terveellinen syöminen pitäisi saada elämäntavaksi. Motivointiin koettiin tarvittavan kaveria, joka veisi kokeilemaan uusia harrastuksia. Tarvitaan myös mahdollisuus liikkua, joka koettiin haja-asutusalueiden yhdeksi ongelmaksi. Kuljetus kylille, ihmisten ilmoille, kauppaan ja harrastuksiin on liian harvoin. Taksisetelit eivät riitä kustantamaan kaikille matkaa Lammilta Hämeenlinnan keskustaan, sillä yhdensuuntaisen kustannettavan matkan raja on 45kn. Saavutettavuuteen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä ratkaista palvelujen keskittyessä yhä pienemmälle alueelle.

Koska kaverin kanssa on mukavampaa, haastan kaikki ottamaan mukaan sen naapurin, joka ehkä on joskus maininnut pitävänsä tanssimisesta, kun itse seuraavan kerran lähtee kylille tanssimaan. Pohdin myös, voisiko Hämeenlinnan asukaslehteä käyttää alueellisten harrastusmahdollisuuksien tiedotuskanavana. Nettiä kun ei ole kaikilla.

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Haluatko löytää sopivan hotellin (sairaalan) edullisimpaan hintaan?


Maailma on matkakohteita pullollaan. Omatoimimatkailu on arkipäivää. Ihmiset haluavat itse valita minne ja miten he matkustavat, millaisista palveluista ja matkakohteissa ovat kiinnostuneita ja paljonko he ovat mistäkin palvelusta valmiita maksamaan. Hotelliketjuja syntyy ja pienet ovat helisemässä kilpailun lisääntyessä. Tuntuuko tutulta? Näinhän SOTE-palvelujen kohdalla tapahtuu. Saamme lukea kuinka se ja se SOTE-palveluja tuottava firma on yhdistynyt johonkin toiseen isompaan. Hartioita levennetään, jotta kilpailussa on mahdollista pärjätä. Yhä edelleen SOTE-palvelujen tarjoajissa on myös paljon pienyrittäjiä: fysioterapeutteja, kotipalvelun tuottajia jne. Miten tämän kaiken keskellä pystyy löytämään omia tarpeita parhaiten vastaavan palveluntuottajan? Otetaan mallia matkailusta.

TripAdvisor.com on yksi esimerkki kansainvälisestä matkailusivustosta, johon kirjautuneet jäsenet voivat lähettää kuvia tai kirjoittaa matka-arvosteluja ja -arviointeja matkakohteista, hotelleista ja ravintoloista ympäri maailman. Kohteita ja arvosteluja voi ilman rekisteröitymistä tarkastella. (Wikipedia.) Ja näitä sivustoja on TripAdvisorin lisäksi useita muitakin. Tarvitsemme SOTEadvisorin, sivuston, johon kirjautuneet jäsenet voivat kirjoittaa arvosteluja ja arviointeja SOTE-palvelujen tuottajista ja joita itselleen sopivaa palvelua etsivä voi ilman rekisteröitymistä tarkastella.

Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa sukulaiseni on kotiutettu sairaalasta leikkauksen jälkeen ja tarvitsee apua. Voisin syöttää SOTEadvisoriin sukulaiseni iän, kuvauksen avun tarpeesta ja määrästä, asuinpaikan ja hinnan, jonka olemme valmiita palvelusta maksamaan. SOTEadvisor näyttäisi minulle kaikkien hakuehdot täyttävien palveluntarjoajien yhteystiedot ja palvelun hinnan. SOTEadvisor osaisi yhdistellä myös pienempien palveluntuottajien tarjonnasta minulle sopivan palvelukokonaisuuden ja etsiä sille hinnan, jolloin pienetkin toimijat tulisivat näkösälle vertailussa. Lisäksi voisin vielä selata muiden palvelunkäyttäjien arvioita luettelossa näkyvistä palveluntarjoajista.

Tuntuu hurjalta puhua matkailupalveluista ja SOTE-palveluista samassa blogissa. Totuus on kuitenkin se, että valintojen tekeminen on tullut osaksi ihmisten arkipäivää. Valintojen tekeminen edellyttää vertailua. Vertailun tekeminen ilman asiantuntemusta on vaikeaa. Siihen tarvitaan apua. Tähän avuksi ovat tulleet erilaiset vertailua helpottavat sovellukset. Miksi sellaista ei luotaisi myös SOTE-palveluihin? SOTE-palvelujen organisointi asiakasystävälliseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi vaatii uusia innovaatiota. Tässä olisi nyt idea yhdelle sellaiselle. Saa vapaasti käyttää.

torstai 26. huhtikuuta 2018

Suunnitelmallista toimintaa perheiden tukemiseen jo varhaisessa vaiheessa


Tiistain (24.4) Hämeen Sanomissa tuli useassa tekstissä esille huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Huoli on yhteinen. Lapsi ja perhepalveluiden uudistamisen tarpeeseen pyritään hallituksen toimesta vastaamaan LAPE-kärkihankkeen avulla (http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut).  Hämeenlinnassa päätettiin lisätä perhetyöntekijöiden määrää lastensuojelumenojen hillitsemiseksi. Kuitenkin Hämeenlinnan kaupungin tuloksellisuusohjelman 2017 raportissa todetaan, että lastensuojelun avopalvelujen ja sijaishuollon nettokustannukset kasvoivat 1538000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lastensuojelumenot ovat edelleen kasvaneet, vaikka toimia niiden hillitsemiseksi on tehty.
Sosiaaliasiamiehen selvityksestä vuodelta 2017 käy ilmi, että vaikka lastensuojelun kotipalvelun saatavuus on parantunut, on vastaavasti vanhempien pääsy tarvittaviin päihde- ja mielenterveyspalveluihin heikentynyt. Erityisen paljon on heikentynyt kasvatus-ja perheneuvolapalvelujen saatavuus.
Monella taholla on todettu, että varhaisessa vaiheessa saatu tuki on sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää. Sosiaaliasiamiehen selvityksessä kuitenkin todetaan, että vasta kun lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle huostaanotettuna, pitää lain mukaan vanhemmille laatia vanhemmuutta tukeva suunnitelma (Lastensuojelulaki 30 § 3 mom). Mielestäni tällaisen suunnitelman laadinta tulisi tehdä paljon aikaisemmin.
Kun esimerkiksi neuvolassa huomataan perheen tilanne ja siihen liittyvä tuen tarve, siihen pitäisi pystyä heti varhaisessa vaiheessa puuttumaan työparitoiminnan avulla.  Neuvolan terveydenhoitajalla voisi olla konsultoivana työparina aikuissosiaalityön ammattilainen, jonka tuella voitaisiin laatia vanhemmuuden tukemisen suunnitelma heti tarpeen tullessa ilmi. Uuden toimintamallin avulla perheen ongelmiin päästäisiin puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa ja tämä saattaisi hillitä myös lastensuojelumenojen kasvua. Universaalien peruspalveluiden (neuvola, koulu, päiväkoti) yhteyteen tarvitaan suunnitelmallista lastensuojelutyön ja aikuissosiaalityön yhteistyötä.

lauantai 27. tammikuuta 2018

Palveluverkko vetovoiman ja pitovoiman näkokulmasta

Väestötieteilijät puhuvat alueen väestönkehitykseen vaikuttavista vetovoima ja pitovoimatekijöistä. Vetovoimatekijöitä ovat subjektiiviset tunnetekijät, työ ja työmahdollisuudet, asuminen, palvelut, sijainti ja maine.   Pitovoimatekijöitä ovat kaikki edellä mainitut vetovoimatekijät, tyytyväisyys palveluihin ja paikkaan sekä identiteetti. Käsillä olevaa palveluverkkotarkastelua pitäisi pohtia mielestäni näiden tekijöiden kautta. Onhan asukasmäärän kasvu keskeisin valtuustokauden tavoite, johon kaikki ryhmät ovat sitoutuneet.
Subjektiiviset tunnetekijät, vaikkapa entinen historia Hämeenlinnan asukkaana tai suvun juuret alueella, vaikuttavat kunnan houkuttelevuuteen.  Millaisia kokemuksia Hämeenlinnasta on saatu ja vaikuttaako kaupunki kokemusten perusteella mukavalta paikalta asua? 
Työ ja työmahdollisuudet ovat yhteydessä palveluverkkoon. Esimerkiksi silloin, jos vuorotyötä tekevä harkitsee Hämeenlinnaan muuttoa. Onko vuoropäiväkoti hyvien kulkuyhteyksien varrella tai onko koulu niin lähellä, että kouluun lähtevä lapsi voi matkan kouluun tai koulukyytiin turvallisesti yksin kulkea? Asuminen on Hämeenlinnassa halpaa, mutta asuinalueiden houkuttelevuus on yhteydessä alueen palveluihin. Jos viemme koulun alueelta pois, ei alue ole enää niin houkutteleva lapsiperheiden näkökulmasta. Palveluverkon tiivistäminen vaikuttaa osaltaan edellä mainittuihin vetovoimatekijöihin. 
Terveys-, päivähoito ja koulutuspalvelut ovat kaikki peruspalveluita, joilla on pitkä historia. Pitkä historia takaa myös sen, että palvelut ovat pääsääntöisesti suhteellisen tasalaatuisia. Koulumaailmaan uutena tulleet avoimet oppimisympäristöt ovat muokanneet opetuspalveluiden toteuttamisen kirjoa. Isossa avoimessa tilassa, ison oppilasjoukon ohjaaminen ja opettaminen on aivan erilaista koulunpitoa kuin perinteisessä yhden luokan toimintaympäristössä. Toimintaympäristön erilaisuus asettaa uudenlaisia vaatimuksia lasten itsesäätelytaidoille ja kyvylle toimia isossa ryhmässä. Lasten ja nuorten itsesäätelytaitoja on tutkittu ja todettu niissä olevan suuria eroja. Nämä erot pitää huomioida ja antaa vanhemmille mahdollisuus valita, millaiseen kouluun he lapsensa laittavat. Monimuotoinen palveluverkko vastaa tähän tarpeeseen.
Ihmisellä on mielikuvia eri kaupungeista. Hämeenlinnan luomia mielikuvia on tutkittu. Hämeenlinnasta tunnetaan esimerkiksi Aulanko ja HPK. Goodman on tullut uutena ihmisten tietoisuuteen. Hämeenlinnaa pidetään pienenä ja tylsänä. Pieni ja tylsä eivät välttämättä ole huonoja asioita lapsiperheiden ja ikäihmisten mielestä, sillä nämä adjektiivit voidaan tulkita myös tarkoittamaan turvallista ja helposti saavutettavaa. Meillä on maine, joka vetoaa lapsiperheisiin ja ikäihmisiin. He ovat todennäköisiä tänne muuttajia. Silloin myös palveluverkon tulee vastata näiden ryhmien tarpeisiin. Hämeenlinna on saanut Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen jo useampaan otteeseen. Se kertoo, että olemme tehneet hyvää työtä ja toisaalta asettaa vaatimuksia hyvän työn jatkamiseen. Palveluverkkopäätöksessä kuntalaisilla on lupa vaatia lapsiystävällisiä perusteluja.  

Kaikki edelliset tekijät vaikuttavat myös pitovoimaan. Haluan kuitenkin pitovoimaan liittyen kirjoittaa vielä erikseen muutaman sanan lukioverkosta. Meidän täytyy tehdä ratkaisu, joka pitää lukiolaiset Hämeenlinnassa. Jo nyt on nähtävissä, että erikoislinjat vetävät. Niitä siis tarvitaan ja niiden korkealaatuisuus tulee taata. Ammattitaitoiset ja asiastaan innostuneet opettajat ovat tässä keskiössä, sekä terveet ja asianmukaiset tilat, jotka vastaavat tulevaisuuden lukio-opetuksen tarpeisiin. Nykynuoret ovat valveutuneita oman tulevaisuutensa rakentajia. He kyllä tietävät, missä kannattaa opiskella. Tuntuu kornilta puhua kuuntelusta ja osallistamisesta suunnitteluun, nyt kun 2,5 vuoden suunnittelutyö saattaa mennä hukkaan. Se ei silti vähennä kuuntelun ja osallistamisen merkitystä. Millainen lukioverkko vastaa opettajien mielestä tulevaisuuden lukion tarpeisiin? Millainen lukioverkko kiinnostaa nuoria? Sen haluaisin kuulla. Tänään Häsassa (27.1.) oli mainos uudesta yrittäjien lehdestä ”Hyrrä”. Kohta julkaistavan Hyrrän keskeisenä teemana on ”Miksi jäädä Hämeenlinnaan?”. Asiantuntijoina ovat nuoret. Tuon lehden haluan lukea ja myös kuulla lukiolaisten sekä 9. ja 8. luokkalaisten mielipiteen lukioverkosta. Onneksi parin viikon päästä on yläkoululaisten ” Vaikuta -älä valita”-päivä. Toivottavasti saadaan hyvää keskustelua aiheesta päätöksenteon pohjaksi. 

perjantai 7. huhtikuuta 2017

On kiitoksen aika


Kampanjointi lähestyy loppuaan. Vielä huomenna lauantaina on Reskalla vaalitilaisuus, mutta sitten alkaa vaalirauha.

 

Kulunut kampanjointikevät on yllättänyt minut positiivisesti. Yhteisen tekemisen meininki niin Kokoomuksen ehdokkaiden kesken kuin myös tukiryhmän kanssa on ollut mahtavan voimaannuttavaa ja innostavaa. Jos tällainen positiivinen pöhinä saadaan jatkumaan myös vaalien jälkeen, ollaan uuden ajan äärellä. Ja miksei saataisi. Olen huomannut, että hyvin usein tarvitaan vain muutama positiivisuuden kautta asioita eteenpäin vievä henkilö, joilla on kyky saada muut mukaan, niin asioihin saadaan positiivinen vire. Ihmiset haluavat kuulua ja toimia ryhmässä, jossa tällainen vire löytyy.

 

Haluankin kiittää ainakin Timoa, Seppoa, Pia-Ninaa, Päiviä, Saraa, Villeä, Jennaa, Pauliinaa, Miinaa, Jaakkoa, Jarmoa, Maria, Satua, Minnaa, Kaita, Pasia, Nunnua, Suskua, Kallea, Matea, Tuulaa, Rafaelia, Sannaa, Helenaa, Jaria, Riikkaa, Katria, Ollipekkaa, Olavia, Peteä, Tuulikkia, Arjaa, Mattia, Tapania, Keijoa, Mikaa, toista Timoa … ja jos joku jäi mainitsematta niin myös häntä. Ilman teitä ja teidän innostavaa toimintaanne ei tästä vaalitouhusta tulisi yhtään mitään.

 

Jännitetään sunnuntaina tulosta (uskon kyllä vahvasti Kokoomuksen pärjäävän) ja on se sitten millainen tahansa, pidetään huolta siitä, että vaalien jälkeen kaikki ovat edelleen mukana tavalla tai toisella rakentamassa parempaa Hämeenlinnaa. Meitä kaikkia tarvitaan siinä J

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Rakkaudesta, yhteiskunnasta ja perheistä


Olen onnekas, sillä olen saanut elää koko elämäni tuntien, että minua rakastetaan. On äiti ja isä ja lukuisia tätejä lapsuudessa. On ollut mummot, papat ja muorit. On rakastava aviomies ja lapset. Ihanat ystävät. Toistan vielä, että olen onnekas. Sattuma olisi voinut puuttua peliin ja elämänpolkuni muuttua aivan erilaiseksi.

Lapsuuteeni kuului tätien lauma. Nuoruudessani näin miten he yksitellen vanhenivat, siirtyivät kunnallisiin hoitolaitoksiin ja hiipuivat vähitellen pois. Näin myös miten vanhempani kävivät huolehtimassa apua tarvitsevista tädeistä ja iäkkäistä vanhemmistaan. Olen lukuisia kertoja vieraillut vanhainkodeissa tätieni ja mummoni luona milloin syöttämässä, milloin vain juttelemassa ja joskus jopa intiimien asioiden apuna. Se oli minulle luonnollista, sillä vanhempanikin tekivät niin. Minulle on yhtä luonnollista ajatella, että kun vanhempani tarvitsevat apua olen heidän käytettävissään. Kun rakastetaan, on myös mistä ammentaa vastarakkautta ja halua huolehtia.

Näin vaalien alla puhutaan paljon perheistä. Lapsiperheiden eriarvoisesta tilanteesta. Iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä. Yhteinen ymmärrys on, että kaikilla pitäisi olla ystäviä ja että perheiden eriarvoinen asema ei saisi näkyä vaikkapa lasten koulumenestyksessä. Mutta se näkyy. Ja yksinäisyys on todellista. Mikä on kunnan vastuu tässä tilanteessa?

Kunnan työntekijä ei voi koskaan korvata perhettä ja ystäviä, sillä virkamies ei rakasta, virkamies ei ole läheinen. Virkamies tukee asiakkaitaan siten, että yksilöt tai perheet pärjäisivät tuettuna eteenpäin ja kykenisivät pikkuhiljaa itsenäisesti huolehtimaan ja rakastamaan läheisiään. Yksilöiden voimavarat ovat erilaiset ja kohtalo heittelee ihmisiä arvaamattomiin ja epäoikeudenmukaiselta tuntuviin tilanteisiin. Perheiden tukeminen tällaisissa vaikeissa tilanteissa tulee ottaa kunnassa erityiseksi kärjeksi. Kun osaamme suunnata tuen oikein, pystymme auttamaan jo varhaisessa vaiheessa ihmisen vaikeiden aikojen yli ja ongelmat eivät kasva koko perheen kannalta ylivoimaisiksi.


Kun perheet voivat hyvin, voivat lapset perheissä hyvin ja perheen aikuisilla on voimavaroja huolehtia osaltaan myös iäkkäistä vanhemmistaan. Kun huolehtimisen taakkaa jaetaan, riittää jaettavaa paremmin kaikille ja ennen kaikkea niille, jotka eniten apua tarvitsevat. Perheiden hyvinvoinnista huolehtiminen tulee nostaa keskiöön ja pohtia, miten eri sektorit saadaan toimimaan yhteen perheiden parhaaksi.