Veropuusta veistettyjä ajatuksia

Käykääpä hyvät kuntalaiset katsastamassa oikein ajatuksella Hämeenlinnan kaupungin sivuille ilmestynyttä veropuuta http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Talous/Veropuu/. Erittäin havainnollinen esitys tuo konkretiaa ja suhteellisuutta taloudesta käytävään keskusteluun.     

Verotulot ja valtionosuudet tuovat suurimman potin palvelujen tuottamiseen yhteensä hieman yli 300 milj. euroa. Tästä potista verotulot kattavat noin kaksi kolmannesta ja valtionosuudet yhden kolmanneksen. Valtionosuudet tuskin tulevat huomattavasti nousemaan, joten verotulojen pitäminen nykyisellä tasolla tai jopa nostaminen on aivan keskeistä, jotta palvelut olisi mahdollisuus pitää nykyisellä tasollaan myös tulevaisuudessa.

Kaupungin saamasta tulopotista nielee neljä suurta oksaa suurimman osan: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, lasten ja nuorten palvelut, investoinnit ja ikäihmisten palvelut. Näistä neljästä oksasta suurin syöppö on terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, joka yksistään vie runsaan 300 milj. euron potista ei nyt ihan puolet, mutta melkein (137 milj. euroa). Tämän oksan sisällä on yksittäisenä suurimpana kulueränä erikoissairaanhoidon ostopalvelut, joka syö tästä oksasta jälleen lähes puolet eli noin 67 milj. euroa. Erikoissairaanhoitoon käytetty summa on suurempi kuin vuotuiset investointimenot (52 milj. euroa), ikäihmisten palvelujen tuottamisen menot (42 milj. euroa) tai opetuspalveluiden menot (56 milj. euroa)!

Lasten ja nuorten palvelut ovat veropuun menopuolen toiseksi suurin oksa (107 milj. euroa). Suurimmat menot tässä oksassa aiheutuvat opetuspalvelujen tuottamisesta, joka kuluttaa potista noin puolet (56 milj. euroa). Varhaiskasvatuspalvelut vievät noin 30 milj. euroa ja lasten nuorten tukipalvelut 20 milj. euroa. Näitä palveluja ovat esimerkiksi lastensuojelutyö, psykologipalvelut, kouluterveydenhuolto jne.

Näiden lukujen valossa tulee mieleen seuraavia asioita talouteen liittyen.

1. Investointeihin tulee edelleen satsata, jotta työllisyys ja sitä kautta verotulojen kehitys saadaan pysymään ennallaan ja mielellään jopa nousemaan. Harkintaa ja heikkojen signaalien lukutaitoa tarvitaan, ettei investoinneissa oteta turhia riskejä, vaan osataan keskittyä kestävään kehitykseen.
2. Erikoissairaanhoidon menot on saatava kuriin. Hämeenlinnassa on tämän kuun alusta otettu käyttöön Kanavamalli, jonka sisälle kuuluu myös Terveyshyötymalli-pilotti. Terveyshyötymallin keskiössä on potilaan ja hoitotiimin välinen yhteistyö, jossa yhdessä luodaan suuntaviivat potilaan hoitotarpeeseen vastaamiselle. Potilaan omahoidon tukeminen ja toisaalta hoitotiimin tuttuus ja sen tuoma turva auttavat potilasta ottamaan vastuuta oman terveytensä ylläpitämisestä pitkäaikaissairauden tuomista haitoista huolimatta. Näin pyritään lisäämään potilaan hoidosta saamaa terveyshyötyä ja vähentämään pitkäaikaissairauksista aiheutuvia kustannuksia. Ruohonjuuritasolla tapahtuvaa työn kehittämistä on tuettava edelleen.
3. Panostaminen varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen laadukkuuteen vähentää lasten ja nuorten tukipalvelujen tarvetta. Ammattitaitoinen kasvatus- ja opetustyön henkilöstö, lasten ja nuorten aito kohtaaminen, moniammatillinen varhainen puuttuminen ja tarkoituksenmukaiset tilat ja ryhmät mahdollistavat tämän kehityksen. Perheiden tukeminen tulee ottaa keskeiseksi yhdistäväksi tekijäksi tukipalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.