Luottamus on kaiken perusta

 

Ilman luottamusta eivät asiat mene eteenpäin – ei politiikassa eikä elämässä yleensäkään. Siksi luottamuksen luominen tulee olla jokaisen poliitikon agendalla.

Itselle luottamuksen luominen tarkoittaa ennen kaikkea toimimista luottamuksen arvoisesti. Jos olen jotain luvannut, sen myös pidän. Pyrin ottamaan asioista selvää, jotta osaan perustella asiani faktojen pohjalta. Pyrin ymmärtämään kokonaisuuden, jotta osaan kuvata myös päätöksen mahdolliset muut seuraukset. Tämä on mielestäni tärkeää, sillä hyvin usein politiikassa joudutaan punnitsemaan sellaisten vaihtoehtojen välillä, jossa toiseen kumartaminen johtaa toiseen suuntaan pyllistämiseen.  

Pitää myös muistaa, että hyvin harvoin voidaan etukäteen ennustaa VARMASTI mitä tulee tapahtumaan. Säätäkin ennustetaan, mutta silti vain ajallisesti hyvin pienen osan säästä voidaan varmasti sanoa olevan tietynlainen. Ja kuten säässä, myös politiikassa viestinviejää harvoin katsotaan hyvällä, varsinkin jos ennustus ei olekaan sellainen, joka itseä miellyttäisi. Johonkin kuitenkin täytyy päätöksentekonsa perustaa.

Itse arvostan asiantuntijoiden osaamista. Tähän pyrin myös silloin, jos asiantuntijoiden raportti ei vastaa omaa ajatustani asioiden tilasta. Pidän myös itseäni asiantuntijana esimerkiksi koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyen. Silloin lähden myös tarvittaessa haastamaan asiantuntijoiden näkemyksen, jos katson omasta asiantuntija-asemastani siihen olevan tarvetta. Valtuustossa on useita eri alojen asiantuntijoita ja pidän tärkeänä vastaavasti luottaa heihin silloin, kun tiedän päätöksenteon kohteena oleva asian olevan heidän asiantuntija-alueellaan. 

Koska päätöksenteon seuraukset nopeasti muuttuvassa maailmassa ovat harvoin VARMASTI ennustettavissa, on tärkeää seurata päätöksien vaikuttavuutta ja tarvittaessa muuttaa suuntaa. Tästä esimerkkinä ikuisuuskysymykseksi noussut pysäköinti. Työssäkäynti on muuttunut dramaattisesti koronan vuoksi ja muutos tullee olemaan osittain pysyvää (huomaa että ennustan 😊). Mikäli näin on, tulee pysäköintistrategia muuttaa vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.

Jossittelemalla ei rakenneta tulevaisuutta. Päätöksiä pitää uskaltaa tehdä ja niitä pitää uskaltaa tarvittaessa muuttaa. Kun molemmat tehdään perustellusti, se luo luottamusta, joka on eteenpäin menemisen edellytys.

Hämeenlinna on kulttuuri- ja urheilukaupunki

 

Hämeenlinna tunnetaan kulttuuristaan ja urheilusta. ARX, Miniteatteri, HPK, HJS, HÄUS, Steelers, Hämeenlinnan Lentopallokerho – muutamia mainitakseni. Urheilullinen menestys ja kulttuurinen näkyvyys rakennetaan vahvan harrastuspohjan kautta. Harrastuksilla on myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys, jonka olemme saaneet huomata konkreettisesti nyt, kun korona on sulkenut harrastusmahdollisuudet lähes kaikilta.

Harrastustoiminnan mahdollistamiseen tulee myös kunnan osallistua. Kunta tarjoaa vain harvoin suoraan harrastusmahdollisuuksia, mutta sillä on iso merkitys tilojen ja muiden puitteiden mahdollistajana. Harrastusten saavutettavuus on myös yksi edellytys harrastustoiminnalle.

Pidetään siis tulevaisuudessakin harrastetilojen maksut kohtuullisena, huolehditaan harrastuspaikkojen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä ja lisätään tietoutta harrastamisen mahdollisuuksista ja huolehditaan, että myös pitäjissä säilyvät hyvät harrastusmahdollisuudet.

Muistetaan eri alojen osaajien menestyksestä iloitessamme, että siihen on vaadittu usein paljon vapaaehtoisvoimin toteutettua harrastustoimintaa. Harrastustoiminnan ylläpitämisen kautta voimme jatkossakin iloita Hämeenlinnan maineesta kulttuuri- ja urheilukaupunkina sekä ennen kaikkea tarjota ilon ja hyvinvoinnin lähteitä kaikille kuntalaisille.  

Hämeenlinna tarvitsee aktiivista elinkeinopolitiikkaa

 

Palveluiden tuottamiseen tarvitaan verotuloja. Verotulojen kasvattaminen, yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistämällä, on oltava keskeinen tulevan valtuustokauden tavoite.

Elinkeinopoliittisia keinoja yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi on useita: kaavoitus ja teknisen toimintaympäristön varmistaminen, hankinnat ja elinkeinopolitiikkaa tukeva viestintä, muutamia mainitakseni.

Jo aloitettu ekosysteemityö on esimerkki verkostomaisesta toiminnasta, jossa Hämeenlinna on mahdollistajana eri toimijoiden yhteistyölle. Kiinteä osa elinkeinopolitiikkaa on myös aktiivinen koulutustarjonnan kehittäminen ja yritysten osaamistarpeeseen vastaaminen. HAMK ja Tavastia ovat keskeisiä aluekehityksen mahdollistajia, joiden toiminnan edellytysten tukeminen on tärkeää.

Linnan Kehityksen rooli elinkeinoympäristön kehittäjänä on tärkeää. PARKKI Business Park on koonnut yhteen keskeiset yrittämiseen liittyvän tuen ja neuvonnan antajat yhteen. Saman katon alle on myös saatu HAMK:in ja Tavastian opiskelijoita. Verkostomainen toiminta on tulevaisuutta ja siihen tulee Hämeenlinnassa edelleen panostaa. Kaupungin tulee olla luotettava kumppani, joka tarjoaa yrityksille hyvät edellytykset toimia, osallistua hankintoihin, verkostoitua ja saada apua myös tulevaisuuden tekemiseen.

Kanta-Hämeessä tulee aktiivisesti hakea EU:n elvytys ja kehittämisrahoitusta. Tässä työssä kaupunkia tarvitaan kumppanina. Koronan jälkeinen jälleenrakennustyö saadaan käyntiin yhteisellä tekemisellä ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa harjoittamalla. Kuunnellaan yrityksiä, toimitaan kumppanina ja mahdollistetaan alueen kasvu. Palveluiden rahoitus ei tule itsestään, vaan rahoituksen mahdollistamiseksi tarvitsemme vahvaa elinkeinopolitiikkaa, yrittäjyyden ja työllisyyden edistämistä ja sitä kautta verotulojen kasvua.

Palvelujen tarjoaminen on kunnan ydintehtävä

 

Kunta on kuntalaisia varten. Palvelujen tarjoaminen on kunnan toiminnan keskiössä. Terveet, turvalliset ja esteettömät tilat tulee taata kaikille. Turvallisuus tarkoittaa myös turvallisuutta kasvaa, kehittyä ja oppia ilman kiusaamista turvallisten aikuisten huolehtiessa. Ikäihmisten kotona asumista on tuettava ja kotiin tuotuihin palveluihin tulee ottaa mukaan myös henkistä hyvinvointia ja elämäniloa tuottavat palvelut. Tarve ilolle ja huolenpidolle tulee kasvamaan erityisesti koronanjälkeisessä ajassa. Siihen meidän tulee varautua.

Palvelujen uudenlaiset tuottamisen tavat tulee löytää. Tarvitsemme verkostomaista eri tahojen palveluja mukaan ottavaa johtamista, jotta palvelujen vaikuttavuus paranee. Ei riitä, että esimerkiksi oireilevan nuoren kohdalla autetaan vain nuorta – myös perheen tuen tarpeet tulee huomioida samanaikaisesti. Verkostomainen palvelujen tarjoajien johtaminen mahdollistaa myös kolmannen sektorin toimijoiden mukaan ottamisen entistä paremmin palvelemaan kuntalaisten tarpeita. Tämä lisää vaikuttavuutta sekä laskee palvelujen tuottamisen kustannuksia. 

Kunta on kokonaisuus. Siksi päätöksenteossa on osattava katsoa kokonaisuutta. Koen, että se on vahvuuteni.

Onnellisten lasten Hämeenlinna

Ensin asia. Lapsiystävällinen Hämeenlinna-ohjelma on valmistunut. Ohjelmatyössä nostettiin keskiöön onnellisuus-käsite, joka konkretisoitiin liittämällä se viiteen hyvinvoinnin osa-alueeseen: oppiminen, ihmissuhteet, terveys, osallisuus ja turvallisuus ja sitä kautta olemassa olevaan hyvinvointidataan. Lisäksi ohjelmatyössä haluttiin nostaa esille hämeenlinnalaisten lapsiperheiden toimeentulon haasteita, sillä ne linkittyvät myös onnellisuutta määrittävään viiteen hyvinvoinnin osa-alueeseen. Päätavoitetta kohti edetään yhteistyöllä kaupungin asukkaiden, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Sitten tunne. Ohjelmatyössä haastateltiin lapsia ja nuoria aiheesta: Mitkä asiat tekevät sinut onnellisiksi? Tuntui sydämessä asti, kun sai lukea näitä ajatuksia onnellisuudesta. Ei siinä huudeltu merkkivaatteiden perään tai tavoiteltu kuuta taivaalta. Lapset puhuvat ihan arkisista asioita. Harrastukset, mäkkäri, musiikki, rakkaus, ei kiusata, koti, hyvää mieltä, some, iloisuus. Että kohdataan, kuullaan, nähdään ja ollaan hyvällä mielellä yhdessä. Kun kuitenkin on tiedossa, miten paljon Hämeenlinnassa on edelleen lastensuojelulle tarvetta, on todettava, että arkiset asiat eivät olekaan niin arkisia, vaan joillekin lapsille saavuttamaton unelma.

Ohjelmatyöhön kirjattu pyrkimys päätavoitteen toteuttamisesta yhteistyössä kaupungin asukkaiden, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, on ainoa tapa, jolla voimme saada vaikuttavia tuloksia. Oikeasti kyse on arkisista asioista, että lapset ovat onnellisia. Mutta ne tärkeimmät arkiset asiat eivät ole vain kunnan toimesta mahdollisia järjestää vaan siihen tarvitaan ensisijaisesti vanhempia ja huolehtivia aikuisia. Onnellisuutta tuottavat asiat ovat yksinkertaisia, vaikka niiden esittämiseen joskus tarvitaan hankalalta kuulostavia ohjelmia.

Kuva:Pasi Vähänen

Ei digiloikata kohtaamisten yli

 

Korona-aika on aikaansaanut digitaalisen loikan. Palvelut ovat siirtyneet yhä enenevässä määrin verkkoon. Ihmiset ovat myös oppineet entistä paremmin käyttämään digitaalisia palveluja. Digitalisaatio on mahdollistanut paljon hyvää. Opetus, terveyspalvelut, verotus, pankkipalvelut, kaikki hoituvat käden käänteessä silloin, kun itselle parhaiten sopii.

Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen tehostamisen, kun siirtymiseen ei mene aikaa. Ruutu päälle ja keskusteluyhteys on auki. Asiat hoituvat, informaatiota voidaan jakaa puolin ja toisin. Mutta jokainen, joka on päässyt korona-aikana nauttimaan Teams-palavereista, on varmasti myös huomannut, että jotain arvokasta jää jakamatta, kun aidon kohtaamisen korvaa ruudun kautta tapahtuva vuorovaikutus. Tätä arvokasta emme saa unohtaa, kun mietimme tulevaisuuden palveluja.

Ihminen on sosiaalinen olento. Kasvaakseen täyteen kukoistukseen, ihminen tarvitsee toista ihmistä, aitoja kohtaamisia. Kohtaamisessa välittyvät tunteet, fyysinen ja psyykkinen läsnäolo ja kokemus ihmisten välisestä yhteydestä. Se liittää ihmiset toinen toisiinsa ja osaksi ympäröivää todellisuutta. Ilman kohtaamista jäämme irrallisiksi kokonaisuudesta ja vaikka kaikki tieto on 24/7 hallussamme, jää myös sen käyttökelpoisuus todellisuuden rakentajana irralliseksi.

Digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen ja hyvä niin. On kuitenkin syytä pohtia, paljonko kohtaamista palveluihin tulee jättää, jotta emme digitaalisuuden lisääntyessä samalla menetä jotain hyvinvoinnillemme ja kasvullemme keskeistä. Tämä kysymys on tärkeää ratkaista, jotta osaamme löytää balanssin korona-ajan jälkeisten palvelujen rakentamisessa.

Hyvää uutta vuotta 2021 kaikille - kohdataan ja halataan, kun siihen on taas mahdollisuus!

Ei veronkorotuksille - kyllä rakenteellisille muutoksille

Kuntien ensi vuoden budjetit ovat valmistumassa. Elämme epävarmuuden aikoja. Hämeenlinnassa vielä kesällä ennustettu jopa 30 milj. euron alijäämä on kutistunut korona-tukien myötä lähelle nollaa. Sama epävarmuus jatkuu ensi vuonna.

Epävarmuutta sen sijaan ei ole siitä, että olemme Hämeenlinnassa vuodesta toiseen kuluttaneet tuloja enemmän. Olemme myös jatkuvasti puhuneet rakenteellisten muutosten välttämättömyydestä kustannusten laskemiseksi. Ja aina veronkorotus on sitten lopulta nostettu ratkaisuksi, jolla seuraavan vuoden budjetin on ajateltu tasapainottuvan. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Veronkorotukset on syöty sitä mukaan, kun niitä on tehty. Hämeenlinnan kokoomuslaisten mielestä näin ei voi enää jatkua.

Hämeenlinnan ensi vuoden ja tulevien vuosien budjetin rakentamisessa on syytä tarkastella kahta alla olevaa taulukkoa (Talousarvio 2021 s.30).

 

Ensimmäisessä tulee hyvin esille tulojen ja sitä myöten verotulojen kasvun vähyys Hämeenlinnassa suhteessa muuhun Suomeen ja toisessa keskeisten isojen menoerien kehitys vuosien 2015-2020 aikana. Toinen taulukko osoittaa miten käytännössä kaikki se tulo ja enemmänkin, mitä veroprosentin nostolla (2015-2020 —> 0,5% noin 6 milj.) on saatu lisää, on sulanut taulukossa esille nostettujen kustannusten nousuun (2015-2020 6,7 milj.)

Jos siis haluamme parantaa kunnan taloutta ilman veroprosentin jatkuvaa nostamista, on meidän saatava toimintaprosessit kuntoon siten, että noiden isojen menoerien kasvu saadaan taitettua ja toisaalta lisätä työllisten osuutta, jotta tulokehitys nousisi muun Suomen tasolle. Pelkkä palveluiden leikkaaminen ei ole ratkaisu, vaan järjestelmällinen ja tavoitteellinen prosessien johtaminen kustannusten laskemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi.

Onkin ensiarvoisen tärkeää, että jatkamme entistä määrätietoisemmin prosessin kehittämistä budjettikirjassa esitetyllä tavoilla (Talousarvio 2021 s.31). Rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten johtamisen vastuu on sekä poliittisilla päättäjillä että virkamiehillä.

Jos emme saa kasvavia menoeriä suitsittua ja toisaalta työllisten määrää lisättyä, ei mikään veroprosentin nosto tai palvelujen leikkaaminen tule riittämään talouden tasapainoon saattamiseksi.